Lavian kunta

Asukasluku: 1 945
Pinta-ala: 358 km²
Perustamisvuosi: 1868

Lavian kunnassa kohtaavat onnistuneesti perinteet ja nykyaikaiset palvelut. Vanha maaseutukulttuurin ja rakennusten vaalimisen rinnalla Lavia on kehittynyt monipuoliseksi palvelukeskukseksi, jossa viihtyvät niin asukkaat, kesämökkiläiset, yrittäjät kuin matkailijatkin.

Historiaa
Kunnan alueella sijaitsee useita kivikautisia asuinpaikkoja, jotka osoittavat alueen olleen melko taajaan asuttua. Asutus oli keskittynyt lähinnä nykyisen Karhijärven rantamille. Muutenkin asutus sijaitsi yleensä kalaisten vesien äärellä.

Pronssikautisen ihmisen jättäminä merkkeinä kunnan alueella on muutama hiidenkiuas. Ne ovat massiivisia kiviröykkiöitä, joihin prossikautiset ihmiset hautasivat vainajansa. Yleensä asutus sijaitsi hautamuistomerkkien läheisyydessä, joten voidaan olettaa, että Laviassa on ollut kiinteää asutusta myös tuolloin. Rautakaudella Lavian koskematon korpi tarjosi hyvät mahdollisuudet riistan ja turkisten pyynnille.

Nykyinen Kirkonkylän raitti alkoi muotoutua 1800 -luvulla. Monet sen rakennuksista ovat säilyneet samojen sukujen hallinnassa jo satoja vuosia. 1860 -luvun nälkävuosien jälkeen maamiesseurat ja valtionhallinto alkoivat kehittää maataloutta. Laviaan raivattiin paljon uutta peltoa ja maatalouden menetelmiä parannettiin. Uudet suuntaukset loivat paljon työpaikkoja ja hyvän pohjan väestön toimeentulolle

Alkutuotanto säilyi pitkään Lavian pääelinkeinona. Vasta 1980-luvun aikana ovat palvelut kohonneet tärkeimmäksi elinkeinoksi.

Kulttuuri
Laviassa arvostetaan vanhoja rakennuksia ja asumisperinteitä. Pohjanmaantien varrella Laviasta pohjoiseen on valtakunnallisestikin arvokas maaseudun kulttuurimaisema. Talonpoikaishistoriaa esineiden ja valokuvin esittelee Kotiseutumuseo. Kunnan vuosittaisista tapahtumista keskeisimpiä on kesällä järjestettävä Lavia-viikko.

Luonto ja maisema
Huomattavaa osaa Lavian pinta-alasta hallitsee suuri Karhijärvi, jonka itäpäässä Lavian kirkonkylä sijaitsee. Karhijärveen laskee kaksi pääreittiä. Lavia on Satakunnan runsasjärvisempiä pitäjiä.

Lavian kallioperä muodostuu porfyyrigraniitista, liuskeesta, harmaasta graniitista ja gneissistä. Kalliopaljastumia on enemmän kuin Satakunnan pitäjissä yleensä, ehkä eniten. Yksi tällaisista moreenin alta paljastuvista kallioista on Velhonvuori. Velhonvuorella on keväisin ja muulloinkin sadeaikoina nähtävissä komea vesiputous, Velhon uitto, joka talvisin jäätyy upeaksi jääseinämäksi ja voi kasvaa jopa maantien päälle.

Monet järvet ja joet antavat Lavialle rehevän ja luonnonkauniin ilmeen. Laviassa on laajoja metsiä. Useat pienet järvet ovat soistumassa. Eläimistön ja kasvillisuuden puolesta rikkainta aluetta on Karhijärven seutu. Järven ruohikkoiset ja matalat rannat tarjoavat suojaa monille lintulajeille. Tärkein lintualue on Riihonlahti, jossa pesii esimerkiksi harvinainen ruskosuohaukka.

KIINNOSTAVAA

• Sampakosken taistelun muistomerkki
• Lavian puukirkko
• Velhonvuoren vesiputous