Tervolan kunta
Tervolan kunta
Tervolan kunta - Kunta-info | Turisti-info
Yhteystiedot
Keskustie 81
95300 Tervola
95300 Tervola
| Puhelin |
|
|---|---|
| Fax |
|
| Kotisivut | www.tervola.fi |
Yleiskuvaus
Asukasluku: 3 394
Pinta-ala: 1 594 km²
Luonnonkauniin Tervolan ilmettä hallitsee kunnan läpi virtaava Kemijoki, jonka useat sivujoet tarjoavat mainiot mahdollisuudet mitä moninaisimpiin harrastuksiin. Tervola tarjoaa runsaasti mahdollisuuksia luonnossa liikkumiseen - metsästys, kalastus, marjastus ja samoilu ovatkin perinteisesti tervolalaisten suosimia hyötyliikuntalajeja.
Uiton loputtua Kemijoella ja sivujoissa veneily ja virkistyskalastus sekä melonta ovat selkeästi lisääntyneet. Kunnan alueella sijaitseva Ossauskosken voimalaitos kertoo Suomen suurimman joen merkityksestä maan voimataloudelle.
Tervolassa on ollut asutusta jo 6.000 - 7.000 vuotta sitten. Laajasta kanssakäymisestä ja silloisesta ulkomaankaupastakin kertovat kunnan alueelta löydetyt esihistorialliset asuinpaikat ja irtolöydöt. Vuosikymmenten ja vuosisatojen kuluessa paikkakunta on saanut uusia asukkaita eri ilmansuunnilta, mikä on rikastuttanut väestön kulttuuripohjaa. Nykyään Tervolassa asukkaita on noin 4000.
Kunta sijaitsee maaperältään ja ilmastoltaan rehevällä Lapin kolmion alueella. Se mahdollistaa Lapin olosuhteissa voimaperäisen maa- ja metsätalouden harjoittamisen. Vahva puu- ja metalliteollisuus ovat hyvän palveluvarustuksen ohella se perusta, jolle nyt kehitetään kivenjalostusta, elintarvikkeiden jatkojalostusta ja matkailua tietotekniikkaakaan unohtamatta. Tutkimus ja koulutus, uudet innovaatiot mm. energian tuotannossa ja kansainväliset suhteet valjastetaan ennakkoluulottomasti edistämään kunnan palveluja ja elinkeinoja.
Tervola tunnetaan marmoristaan ja tervolalaiset käden taidoistaan. Louen kylältä on jo vuosikymmeniä louhittu kaunista dolomiittimarmoria rakennusteollisuudelle. Käden taitoja on kehittänyt kirkonkylällä 1950 -luvulta asti toiminut käsi- ja taideteollisuusoppilaitos, joka nykyisin on osa Länsi-Lapin Ammatti-instituuttia. Oppilaitos on erikoistunut kiveen ja keramiikkaan sekä viime aikoina myös erilaisiin luonnon materiaaleihin kuten villaan.
Tervolassa on paneuduttu talven myönteisiin puoliin asumisessa, vapaa-ajan vietossa ja elinkeinoissa. Kunnan keskustaajamaa on suunniteltu erityisesti huomioon ottaen talviolosuhteet rakentamisessa. Vuosittain järjestetään Talvi taittuu Tervolassa -tapahtuma, jossa talviteemaa käsitellään sekä seminaareissa että kansanhuveissa.
Tervolassa on korkea harrastajakulttuurin taso ja suuret harrastajamäärät tunnetaan kautta Lapin. Termusan musiikkileirillä on moni musiikin huipputaitaja saanut alkeisoppinsa. Kansalaisopiston eri alojen harrasteryhmät ja vapaaehtoisjärjestöt antavat kaikille mahdollisuuden taiteen tekemiseen ja kulttuurin harrastamiseen.
KIINNOSTAVAA
• Esihistoriallisen ajan asuinkuopat
• Vanha puukirkko
Ilmoita muuttuneista tiedoista
Pinta-ala: 1 594 km²
Luonnonkauniin Tervolan ilmettä hallitsee kunnan läpi virtaava Kemijoki, jonka useat sivujoet tarjoavat mainiot mahdollisuudet mitä moninaisimpiin harrastuksiin. Tervola tarjoaa runsaasti mahdollisuuksia luonnossa liikkumiseen - metsästys, kalastus, marjastus ja samoilu ovatkin perinteisesti tervolalaisten suosimia hyötyliikuntalajeja.
Uiton loputtua Kemijoella ja sivujoissa veneily ja virkistyskalastus sekä melonta ovat selkeästi lisääntyneet. Kunnan alueella sijaitseva Ossauskosken voimalaitos kertoo Suomen suurimman joen merkityksestä maan voimataloudelle.
Tervolassa on ollut asutusta jo 6.000 - 7.000 vuotta sitten. Laajasta kanssakäymisestä ja silloisesta ulkomaankaupastakin kertovat kunnan alueelta löydetyt esihistorialliset asuinpaikat ja irtolöydöt. Vuosikymmenten ja vuosisatojen kuluessa paikkakunta on saanut uusia asukkaita eri ilmansuunnilta, mikä on rikastuttanut väestön kulttuuripohjaa. Nykyään Tervolassa asukkaita on noin 4000.
Kunta sijaitsee maaperältään ja ilmastoltaan rehevällä Lapin kolmion alueella. Se mahdollistaa Lapin olosuhteissa voimaperäisen maa- ja metsätalouden harjoittamisen. Vahva puu- ja metalliteollisuus ovat hyvän palveluvarustuksen ohella se perusta, jolle nyt kehitetään kivenjalostusta, elintarvikkeiden jatkojalostusta ja matkailua tietotekniikkaakaan unohtamatta. Tutkimus ja koulutus, uudet innovaatiot mm. energian tuotannossa ja kansainväliset suhteet valjastetaan ennakkoluulottomasti edistämään kunnan palveluja ja elinkeinoja.
Tervola tunnetaan marmoristaan ja tervolalaiset käden taidoistaan. Louen kylältä on jo vuosikymmeniä louhittu kaunista dolomiittimarmoria rakennusteollisuudelle. Käden taitoja on kehittänyt kirkonkylällä 1950 -luvulta asti toiminut käsi- ja taideteollisuusoppilaitos, joka nykyisin on osa Länsi-Lapin Ammatti-instituuttia. Oppilaitos on erikoistunut kiveen ja keramiikkaan sekä viime aikoina myös erilaisiin luonnon materiaaleihin kuten villaan.
Tervolassa on paneuduttu talven myönteisiin puoliin asumisessa, vapaa-ajan vietossa ja elinkeinoissa. Kunnan keskustaajamaa on suunniteltu erityisesti huomioon ottaen talviolosuhteet rakentamisessa. Vuosittain järjestetään Talvi taittuu Tervolassa -tapahtuma, jossa talviteemaa käsitellään sekä seminaareissa että kansanhuveissa.
Tervolassa on korkea harrastajakulttuurin taso ja suuret harrastajamäärät tunnetaan kautta Lapin. Termusan musiikkileirillä on moni musiikin huipputaitaja saanut alkeisoppinsa. Kansalaisopiston eri alojen harrasteryhmät ja vapaaehtoisjärjestöt antavat kaikille mahdollisuuden taiteen tekemiseen ja kulttuurin harrastamiseen.
KIINNOSTAVAA
• Esihistoriallisen ajan asuinkuopat
• Vanha puukirkko
