Suomen paras kesäduuni

KESKIVIIKKO, 31. HEINÄKUUTA 2013
Kiitos menneestä kesästä - kiitos Turisti-info

Uskomatonta, että nyt on jo heinäkuun viimeinen päivä, ja ihan vasta oli toukokuun puoliväli. Se puoliväli, kun hyppäsin suoraan opintojen päätyttyä Turisti-infon puikkoihin. Kesä meni hetkessä, mutta onneksi kesäkuukausiin on mahtunut monta ikimuistoista tapahtumaa ja ihania ihmisiä. En luopuisi yhdestäkään muistosta.

Alkukesästä kuvasinne Turisti-infolle Pilottijaksoa, joka kertoi Pilepirkon seikkailuista Suomen suvessa. Kävin muun muassa lavatansseissa ja vaihdoimme kuulumisia Kake Randelinin kanssa, laskin kosken uimalla, tarkistin millaisen kalasaaliin Pekkalan Janne sai tänä vuonna, pääsin lavalle taikuri Joni Pakasen kanssa ja olin myös Jonin temputettavana, herkuttelin paikallisia ruokia siellä ja täällä, tutustuin maatilan elämään ja eläimiin, tsekkailin millainen tyyppi oli Putous-Karim, ajelin vauhtipuistossa lokariautoilla, tutustuin ihan aitoon ja alkuperäiseen lypsymenetelmään, nautin kesästä mökkeilyn merkeissä paljuillen jne jne jne. Nuo, ja monta muuta tapahtumaa tullaa näkemään pilottijaksossa. 

Pilottijakson jälkeen aloin suunnitella tulevaa reissuani. Ei mennyt kauaakaan, kun avokupla liiti jo moottoritiellä tuhatta ja sattaa, ja matkasin kuvaajan kanssa läpi kauniin Suomen. Muistan eräänkin yön, kun olimme olleet reissussa noin 24 tuntia. Väsymys oli kova, mutta mieltä virkisti kummasti perään lähteneet poliisit. He ajelivat perässämme tovin, kunnes tulivat siihen tulokseen, että tytöt osaavat ajaa nyt hieman nätimmin.. Sitten alkoi näkyä aamuauringon loiste ja usva tanssi tiellä. Kannatti siis valvoa, se yö oli näkemisen arvoinen. Kesän parhaita hetkiä.

Pääsin kokemaan kesän aikana niin hienoja juttuja. Meloin, laskin koskea taas uudella tavalla (River Tubing), tutustuin uusiin maatilamajoituksiin, saunoin savusaunoissa, veneilin, pääsin kokeilemaan arkeologisia kaivauksia, katsoin miten tehdään hopeakoruja, pääsin kokeilemaan miltä tuntuu olla kannettavana eukonkannoissa, kokeilin jousiammuntaa vanhan tavan mukaisesti, tein monenmoista saunavastaa, koin tulineulat selässäni, pääsin turvehoitoon, bättreilin festivaaleilla, maistelin kielen mennessään vieviä viinitilan marjaviinejä ja niiiiiiiin edelleen edelleen edelleeeeennn.. listahan on loputon, mutta, parasta antia olivat taas ne ihmiset joihin törmäsin! 

Viime viikonloppuna olin viimeisen kerran reissussa Kuopion kuninkuusraveissa. Hengailin siellä ihanan Petra Jokilinnan kanssa (Petralle halit, luet tätä kuitenkin), ja muiden Turisti-infon tyttöjen kanssa. Vaan oli meillä kuulkaa lystiä. Hellettä piisasi ja hiki lensi, mutta nauru ei loppunut hetkeksikään. Me reippaat tytöt jaoimme 10 000 karttaa kahden päivän aikana - kyllä, 10 000 karttaa! Siinäpä teille tavoitetta. Tehotytöt oli asialla.

Kesä meni kaikin puolin hyvin. Mitään suurempia kömmähdyksiä tai onnettomuuksiakaan ei sattunut. Ainut mikä hitotti matkan aikana, oli temppuileva selkä. Välilevynpullistumat pistävät välillä hieman vihaiseksi..

Nyt minun on varmasti aika sulkea blogi viimeisen kerran, ja toivottaa kaikille lämmintä loppukesää. Hui, tässähän ihan liikuttuu. Ehkäpä tapaamme jälleen. Ken tietää, vaikka kuulisitte minusta ensikin kesänä - ehkäpä lähden 2500 kilometrin pyörälenkille ja päivittelen Turisti-infon kautta kuulumisiani, tai sitten vain katoan että kuuluu *PUF*. 

Tässä kohti kuuluu kiittää toki kaikkia niitä ihmisiä, jotka tarjosivat minulle unohtumattoman kesän, mutta suurin kiitos lähtee nyt Turisti-infolle. Olen otettu siitä, että annoitte minulle taas vapaat kädet suunnitella näköiseni reissun. Ilman teitä olisin tuhansia kokemuksia köyhempi. Kiitos Petra, kiitos Sari, kiitos Petri. Ja kiitos tietenkin mukanani kulkeneelle kuvaajalle, Lauralle, ja pilottijakson kuvauspojille Frozen Fruit Filmsin suuntaan. 

 

 

Yhä uudelleen ajattelen
pienet seikkaluni,
kun rannikon tuulen mukana ajelehdin

kajakissani
ja luulin olevani vaarassa.
Nuo pienet pelkoni,
joita luulin niin suuriksi,
kun kaikki tärkeät asiat
minun oli saavutettava.

Ja kuitenkin on olemassa vain
yksi tärkeä asia,
tämä ainoa:
elää nähdäkseen majoissa ja matkoilla
suuren päivän joka koittaa
ja valon joka maailman täyttää.”

— Eskimoruno

TORSTAI, 25. HEINÄKUUTA 2013
Henna tavattavissa viimeisen kerran

Niin se on kesä mennyt menojaan, ja reissurupeama alkaa olla lopuillaan. Jos liikutte Kuopion Kuninkuusraveissa 27.-28. heinäkuuta eli tulevana viikonloppuna, tulkaa ihmeessä moikkaamaan minua Turisti-infon ravitoripaikalle 81. Minä ja muut reippaat tytöt jaamme Matkailijan aluekarttaa mallia Kunkkari-kartta 2013. Tulukaahan hakemahan omanne poikkeen.

Ja koska nyt ollaan hevostunnelmissa, liitin kuvan (alla) Western Trainingin lännenratsastustuokiosta, jossa Sanna Onkamo koittaa opettaa minulle lännenratsastuksen salat. Kuva on otettu viime kesänä. 

Avainsanat :
KESKIVIIKKO, 24. HEINÄKUUTA 2013
Huikeita videoita luvassa

Oulussa kajahtaa pian taas käyntiin monenmoista musiikivideota, kun Oulun Musiikkivideofestarit käynnistyvät 21. elokuuta, ja ne kestävät aina 25. päivään asti. Kyseessä on OMVF:n 20-vuotisjuhlat. Mukana on lukuisia kotimaisia uutuuksia ja kansainvälisiä klassikoita. Itse kilpailuun on tullut tänä vuonna 386 videota, ja kaikki esitetään pääsymaksuttomassa näytöksessä. Palkintotilaisuus huipentuu 24. elokuuta järjestettävään Pumpeli-gaalaan. Kilpailuun lähetetyt videot on on jaettu esiraaditusvaiheessa kymmeneen kilpailunäytökseen ja kahteenkymmeneen katselmusnäytökseen. 

On ollut ilo olla mukana näissä musiikkivideotuotannoisssa, jotka nyt komeilevat OMVF:n valkokankaalla. Alla siis meidän huikeat musiikkivideomme, jotka tullaan näkemään myös musavideofestarilla. Yksi on mukana kotimaisessa kilpailusarjassa, ja kaksi kotimaisessa katselmuksessa. 

Dian - Mad Parade - Kotimainen kilpailusarja 1

 

Eternal Tears of Sorrow - Swan Saiwo - Kotimainen katselmus

 

Puujumalat - Hoitotestamentti - Kotimainen Katselmus

 

LAUANTAI, 20. HEINÄKUUTA 2013
Ainut laatuaan Suomessa - tarjolla vain Syötteen Eräpalvelussa

Tiesittekö, että aloitin rundini viime kesänä tutustumalla Syötteen Eräpalveluiden tarjontaan, ja lopetin myös rundini samaiseen matkailualan yritykseen tänä vuonna. Oli mahtavaa tutustua tähän ihanaan yrittäjäpariskuntaan, Jonna ja Janne Määttään. He kutsuivat testaamaan minut tänä vuonna River Tubingia, jollaista ei vielä muualla Suomen matkailualan yrityksissä tunneta. River Tubing on lanseerattu Syötteen Eräpalveluille toukokuun lopussa. Kyse on siis yhden hengen istuttavasta pientä kumivenettä muistuttavasta "vesipelistä". Sille ei ole keksitty vielä suoraa käännöstä suomenkielelle. Kokeilemani menopeli oli Tube Tracker. 

Minä pääsin laskemaan Pärjänjoki - Vanneskoski reitin, eli Romesuvannosta Harrirantaan. Pituutta reitille tuli noin viisi kilometriä. Pisin koskiosuus oli 1,8 kilometriä. Olin ihan onneni kukkuloissa tästä uudesta menopelistä. Olen laskenut koskea mm. uiden, kumilautalla ja märkäpuvulla, mutta täytyy sanoa että Tube Trackerilla lasku on kaikista miellyttävin kokemus. Hieroinkin jo hieman kauppoja Janne Määtän kanssa, että paljonko tulisi maksamaan, jos hankkisin itsellenikin sellaisen. Kuivapainokaan ei ole Tube Trackerilla kuin noin kuusi kiloa. River Tubingissa kerkeää katsella ympärillä olevaa luontoa. Tarvittaessa siihen voi ottaa vaikka kahvit oheen. Kupillekin on tehty paikka.

River Tubing oli ihan mahdottoman leppoisaa menoa ja se on erittäin turvallinen tapa laskea koskea. Menopelin pohjassa on kolme pientä evää, jotka helpottavat kumiveneen ohjaamista. Ohjaaminen hoituu kevyellä melalla ja käännökset onnistuvat ihan pienillä liikkeillä. Takapuolen alla on ilmatäytteinen istuinosa, eli vaikka Tube Tracker hipoisi kiviä, ei se tunnu takapuolessa. Muutenkin menopeli on vahvaa tekoa, eli osuttuaan kiveen se ei vaurioidu, ja kaatumaankaan sitä ei saa juuri mitenkään. Turvallisuus on taattu. Varusteina käytetään vesiurheilupukua, liivejä ja kypärää. Mikä parasta, River Tubingia voivat harrastaa kaiken ikäiset uimataidon omaavat ja myös selkävammasta kärsivät ihmiset (kuten minä). River Tubing ei ole riippuvainen veden korkeudesta, sillä Tube Trackerillä pääsee hyvin matalallakin vedellä. Ja koskenlaskuhan on aivan ihanaa tällä vempeleellä! Voitteko kuvitella - vaikka menopeli täyttyy vedestä, se ei yksinkertaisesti uppoa, ohjattavuus paremminkin paranee.  River Tubingissa on ohjaajat mukana.

Syötteen Eräpalveluilla on käytössään 25 Tube Trackeriä, eli laskeminen onnistuu isommankin porukan kesken. Se on mitä parhain tapa viettää erilaiset virkistysillat, TYKY-päivät, polttarit jne. Kaikille löytyy viihdettä ja jännitystä. 

River Tubingin lisäksi ihan uusi aktiviteetti on Zip-line vaijeriliuku. Siinä lasketaan valjaissa lammen yli ensin reilut 200 metriä, ja paluuvaijerin pituus on noin 150 metriä. Vauhti yltyy jopa 47 kilometriin tunnissa. Jos kova vauhti jännittää, voidaan nopeutta säätää vähemmälle vaijerin tiukkuudella. Koska vaijereita on kaksi, mahdollistaa se joustavan kierron isollakin porukalla. Myös vaikeriliuku on aina ohjattua. 

Syötteen Eräpalvelut tarjoavat monipuolista aktiviteettia niin kesällä, kuin talvellakin.  Löytyy Zip-linea, River Tubingia, kalastusopastusta- ja reissuja, savusaunamahdollisuudet, koiravaljakkoajoa, moottorikelkkasafarit, potkukelkkasafarit, lumikenkäretkeilyä, hierontaa, turvehoitoa, ruokailumahdollisuudet ja kanoottivaellusta. He järjestävät myös Action Day -ohjelman, jossa pääsee testaaman River Tubingia, Zip-lineä ja kalastusta erämaalammella. Lisätietoa janne.maatta@syotteenerapelvelut.fi. Syötteen Eräpalvelut vuokraavat myös välineitä niin kesä- kuin talviaktiviteetteihinkin. 

On kunnia saada myöntää viimeinen Huippu Mesta -sertifikaatti Syötteen Eräpalveluille. Jonna ja Janne ovat paiskineet kovasti töitä yrityksensä eteen ja he kehittävät koko ajan toimintaansa, jotta voisivat tarjota asiakkailla parasta mahdollista palvelua. Jonnalla ja Jannella on rakkaus työtään kohtaan. Arvostan myös sitä, että he tekevät kovin paljon töitä edistääkseen Syötteen matkailua. Kymmenen pistettä sille, ja Huippu Mesta -merkki päälle.

                                                                                                     

 

Täytyy mainita vielä eräästä alla olevasta kuvasta. Ensimmäinen kuvani koko tämän työn historiassani otettiin viime vuonna Syötteen Eräpalvelun huskytilalla Elmeri-nimisen karvakaverin kanssa. Päätin reissuni tänä vuonna samaiseen kuvaan, eli pääsin vielä kerran poseeraamaan Elmerin kanssa. Kuva löytyy alta muiden kuvien joukosta.

                                          

LAUANTAI, 20. HEINÄKUUTA 2013
Lähtikö taju vai ei ja mitä kuuluu Hennalle nyt

Minun viime viikkoinen tulineulakokemukseni on kuunneltavissa Yle Areenasta tämän osoitteen kautta: http://areena.yle.fi/radio/1978971. Kuunelkaahan pysyinkö tajuissani vai en..

Uusimman lehtiartikkelin pääsee lukemaan puolestaan tuolta: http://www.lounaislappi.fi/uutiset/pilepirkko-kurvasi-kemiin. Kiitos Lounais-Lapin!

Ja pakko hehkuttaa: pääsin käymään aivan ihanan Peikkoteatterin näyttämön luona, joka sijaitsee Syötteellä, keskellä metsää, mutta siitäkin huolimatta läheisyydestä löytyy hyvin parkkitilaa. Peikkoteatteriin minut vei Iso-Syötteen Matkailusta Teija Sarajärvi miehensä kanssa. Kiitos kiitos kiitos tästä elämyksestä. Kovin alkoi ideat virrata. Niin että tervetuloa katsomaan sitten tulevaisuudessa Hennan metsäproggista, ja totta tosiaan, keskelle metsää!

TORSTAI, 18. HEINÄKUUTA 2013
Elämysmatkoja ja majoitusta Suomen eteläisimmän tunturin juurella

Terveiset täältä viihtyisästä Ruska-kelomökistä Syötteen kuppeelta. Tämä mökki näyttää aavistuksen verran sellaiselta, millaisen haluan joskus kodikseni, (eli kelohirsitalon) ja siksi täällä onkin niin hyvä olla. Tästä tunnelmallisesta mökistä saan kiittää Teija Sarajärveä Iso-Syötteen Matkailusta. Mökki on kauniin kovalammen läheisyydessä. Kävin istumassa hetken verran lammenrannalla, ja nautin ympärillä vallitsevasta hiljaisuudesta. Lampeen on istutettu kirjolohta, joten kalastamisesta innostuneille tämä on ihanteellinen paikka. Kovalammen vieressä on monia Iso-Syötteen Matkailun mökkejä ja jokaiseen kuuluu soutuvene. Läheisyydestä löytyy perinteinen maasauna, eli osa saunasta on maan sisällä.

Kelosyötteellä mökkejä on 30. Kaiken kaikkiaan Iso-Syötteen Matkailulla on 70 mökkiä ripoteltuna sinne tänne. Mökkejä on esim.  Pytkynharjulla, Riihikummulla, Iso- ja Pikku-syötteellä ja rinteiden huipulla ja juurella. Suurimpaan osaan mökeistä saa viedä lemmikkejä. Iso-Syötteen Matkailusta saa aina jonkun henkilön kiinni. Päivystys toimii 24/7 numerossa 040 777 1800.

Iso-Syötteen Matkailun kautta saa mukavat tilat ja saunat juhliin sekä kokouksiin. Myös ruokapalvelut hoituvat samaisesta osoitteesta. Matkailuyritys vuokraa asiakkaiden käyttöön mm. moottorikelkkoja, lumikenkiä, välineitä eri aktiviteetteihin, varusteita ja vetoahkioita. Myös safarit järjestyvät asiakkaan toiveiden mukaisesti. 

Syötteelle on tulossa monenmoista tapahtumaa lähikuukausien aikana, kuten MTB-maastopyöräilytapahtumaa, MP-huippuajot, Erämaan markkinat, Syöteajot, SM-perho finaali, SM-Suunnistus, Huippukymppi ja Luppovesi syttyy. Tulevana viikonloppuna on suosittu MTB maastopyöräilytapahtuma, johon on ilmoittautunut tällä hetkellä reilut 300 osallistujaa, mutta odotettavissa on jopa 400 kilpailijaa. MTB:ssä on Suomen suurin loppunousu. Harkinnasssa on, että osallistuisin itsekin kilpailuun ensi vuonna. Rakkain harrastuksenihan on maastopyöräily, jos ette sitä vielä tienneet. Tosin, saatan olla pyöräilemässä Euroopan läpi ensi vuonna tähän aikaan. Ei siitä sitten sen enempää.

Tykkään tästä Syötteen ympäristöstä. Tänne on hyvä tulla rauhoittumaan kaiken hulinan keskeltä, ja sitä hulinaahan meillä on todellakin ollut näiden muutamien tuhansien kilometrien aikana. En ole paljon kävelylenkeillä kerinnyt käydä reissun aikana, mutta tänään saatan piipahtaa ihanilla metsäpoluilla. Täällä niitä riittää. Lähellä menee myös hauska Peikkopolku. Voitteko kuvitella, siellä voi tavata peikkoja ja menninkäisiä. Mökin takana menee täydellinen metsäreitti kävelylenkkiä, juoksemista tai maastopyöräilyä ajatellen. Talvella mökin vierestä menee valaistut hiihtoladut. Ja jos marjastamaan haalii, niitäkin maita riittää.

Olen erittäin tyytyväinen saamaamme palveluun Iso-Syötteen Matkailussa. Kaiken kukkuraksi Teija Sarajärvi kutsui minut ja Lauran aamupalalle huomenna. Ihanaa, kiitos Teija! Myönnän Iso-Syötteen Matkailulle Turisti-infon testaaman ja hyväksi todetun paikan todistuksen. Tässä näin, Huippu Mesta-sertifikaatti, olkaa hyvä. Onneksi olkoon, olette sen ansainneet! Heitän kiitokseni myös Syötteen Eräpalveluiden suuntaan Jonna ja Janne Määtälle, jotka suosittelivat Iso-Syötteen Matkailua meille. Tässä on hyvä esimerkki siitä, mitä yhteistyö yrittäjien välillä on parhaimmillaan. Autetaan toista, eikä kanneta kaunaa. Hienoa!

                                                                                                    

                                                                                                      

TORSTAI, 18. HEINÄKUUTA 2013
Zoota ja hillaa

Poikkesimme ohikulkumatkallamme Ranualla. Hetken verran harkitsimme menevämme Ranuan eläintarhaan, mutta paikka oli niin täpösen täynnä, että parkkipaikalta ei löytynyt yhden ainutta vapaata parkkipaikkaa. Olen käynyt Ranualla viimeksi vaahtosammuttimen kokoisena, eli tuhatyhdenksänsataakahdeksankymmentäkuusi vuotta sitten. Olen nähkääs jo lähes fossiiloitunut nainen.

Eläintarhan vilskeestä häippäsimme Hotel Ilveslinnaan syömään herkullisen buffetin. Ruoka oli hyvää ja palvelu kiitettävää. Useassa ruokamestassa buffetpöydän lohi on jo hieman kuivahtanut siinä vaiheessa, kun minä sitä saavun popsimaan, mutta Ilveslinnan lohi oli erittäin maittavaa ja mehevää. Pointsit siis sinne suunnalla ja kokille terveiset!

Kun maha täyttyi, oli aika mennä tutkailemaan jälkiruokaosastoa hillatorille. Paikalla oli muutamia kojuja myyjineen. Samalla jaoin karttoja tuntemattomille ohikulkijiille, ja ilahdutin heidän päiväänsä Turisti-infon uunituoreella Suomen tiekartalla. Ja uskokaa tai älkää, mutta kun pääsimme itse torin vilskeeseen, en enää muistanut että tulin ostamaan hilloja. Kävelin torin läpi, ja lähdimme jatkamaan matkaa. Ajoimme muutamia (kymmeniä) kilometrejä, ja huudahdin Lauralle "NO MUTTA NE HILLAT, UNOHDIN OSTAA". Ja ei kun auton keula takaisin.
"Pienen" ylimääräisen mutkan jälkeen saavuimme takaisin hillatorille. Valkkasin kaikkien myyjien keskeltä kivan setän, ja ostin häneltä purnukallisen hilloja. Itse en ole niitä vielä kerinnyt kyykkäilemään. Taitaa olla kohta parhaimmat viety päältä. Nyt on kuulemma ennätyksellisen hyvä hillavuosi. Niin että kertokaapas hyviä hillapaikkoja? Ette te kuitenkaan kerro. Sehän on vähän sama asia kun poromieheltä kysyy porojen määrää, tulee vastaus "kumpaakin puolta puuta juoksee". 

Se on kuulkaa semmoinen homma, että rundimme Lauran kanssa alkaa luurailla loppujaan. Minulle pamahti tänään niin järkyttävänmoinen pääkipu ja oksetuskohtaus, että kroppani lienee aavistaa pääsevänsä pian lepäämään. Tai, sitten hauraasta sielustani alkaa loppua bensa. Takanahan on jo monia tuhansia kilometrejä. Ehkä on hiljalleen jo aika levon.

 

 

Uupunut olen, ah, sydänjuurihin saakka!

Liikako lienee pantukin paatinen taakka?

Tai olen niitä, joilla on tahto, ei voima?

Voittoni tyhjä, työn tulos tuntoni soima.

 

 

<p style="\&quot;margin:" 0px="" 11px;="" text-align:="" center;="" font-size:="" 10px;="" font-family:="" arial;="" color:="" rgb(50,="" 51,="" 51);="" \"="">  

Kiitos Eino Leino.

KESKIVIIKKO, 17. HEINÄKUUTA 2013
Super monipuolinen ohjelmapalveluyritys Kemissä

Jarno Kivari esitteli meille Lapponia Safariksen majoitustiloja ja kertoi heidän monipuolisesta tarjonnastaan. Yritys on tarjonnut asiakkaille elämyksiä jo vuodesta 1985 lähtien. Lapponia Safariksen hulppeissa tiloissa voi järjestää koulutuksia, kokouksia, virkistysiltoja, polttareita ja juhlia. Vain mielikuvitus on rajana. Palveluita löytyy niin kesäksi kuin talveksikin. Talvella kuvioihin astuvat muun muassa moottorikelkkasafarit - vaikka Ruotsin puolelle asti, metsäsuksisafarit, porosafarit, huskyvaljakkosafarit, Sampo-jäänmurtajaristeilyt (maailman ainoa jäänmurataja-alus, johon otetaan asiakkaita matkailumielessä), carting-autoilut jääradalla ja lumikenkäsafarit.. Kesällä seikkaillaan esimerkiksi kanooteilla, kalastussafareilla, risteilyillä, tervaveneillä, vaellussafareilla ja koskenlaskusafareilla. Asiakkaan toiveita kuunnellaan, eli Lapponia Safaris järjestää aktiviteettia ja ohjelmaa asiakkaan toiveiden mukaan. Lapponia Safaris vuokraa asiakkaiden käyttöön mm. safarivaatteita, aktiviteettivälineitä, kanootteja, moottorikelkkoja - ja tarvittaessa lähes mitä vain. 

Lapponia Safariksella on käytössään vuokramökkejä Savotan ja Kivalon kohteissa, ja mökkeihin saa tuoda mukanaan myös lemmikkejä. Savotta sijaitsee kahdeksan kilometrin päässä Kemin keskustasta. Yöpaikka järjestyy 21 hengelle, tai hädän yllättäessä jopa 25 hengelle. Pihapiiristä löytyy kaksi eri saunaa, toinen isomman porukan tilauskäyttöön ja toinen kaikkien mökkiläisten käyttöön. Isomman 30 hengen saunaan pääsevät rampin ansiosta myös liikuntarajotteiset ja saunan yhteydestä voi varata käyttöön takkahuoneen, jonne mahtuu isommallakin köörillä.  Mökit ja saunat ovat ihan joen vieressä. Mökeiltä pääsee näppärästi veneilemään ihan avomerelle asti. Lähellä sijaitsee Lapponia Safariksen saari, kotakylä, jossa majailevat myös ajoporot. Jos haluaa kokea lappilaisen aurinkoranta-fiiliksen, voi lähteä vähän matkan päähän siistille kilometrin mittaiselle hiekkarannalle. Siellä ollessa on vaikea uskoa olevansa näin pohjoisessa. Mökkien vierestä löytyy kaksi tilausravintolaa, Jussin Pirtti 115 hengelle ja Villen pirtti 55 hengelle. Koko alueella on A-oikeudet. Ruokatilaukset loihditaan asiakkaan toiveiden mukaisesti aina fine diningista buffetiin. Kivalon metsämaja on 42 kilometrin päässä Kemin keskustasta, keskellä luonnonpuistoa. Kivalon mökkiin mahtuu 50 ruokailijaa ja 25 yöpyjää. Pihalla on viisi kotaa ja paikalta löytyy myös puulämmitteinen sauna. 

Mökkien ympärillä oleva pihapiiri on niin vallattoman kokoinen, että siinä saa järjestettyä monenmoiset juhlat ja tapahtumat. Pihalle voidaan pystyttää tarvittaessa perinteisiä saamelaisia laavuja eli kotia. Talvella pihalle voidaan taikoa tilauksesta lumibaari ja vaikkapa paljuja. Tämä yritys takaa täydellisen elämyksen asiakkaille. Aktiviteetteja järjestetään ihan pienillekin ryhmille, jopa kahdelle hengelle. 

Lapponia Safaris oli mukana järjestämässä maailmankaikkeuden ainoaa Umpihankigolfin MM-kilpailua Kemissä maaliskuussa. Tulevista kilpailuista tiedotetaan Lapponia Safariksen sivuilla. 

Me pääsimme majoittumaan viihtyisään Wanhaan Majaan, upean joen varrelle. Vieressä houkuttelee sauna hyvine löylyineen. Saa nähdä, meneekö iltamme nettiyhteyksien kanssa taistellessa, vai pääsemmekö nauttimaan saunan lämmöstä.

Tämä paikka ansaitsee Huippu Mesta-sertifikaatin monipuolisuutensa ja hyvän palvelunsa ansiosta. Täällä viettää mielellään juhlat, jos toisetkin. 
                                                                                                     

Avainsanat :
KESKIVIIKKO, 17. HEINÄKUUTA 2013
Silversmith Jorma Smeds ei ole syntynyt kulta- vaan hopealusikka suussa

Tutustuimme Lauran kanssa hopeaseppä Jorma Smedsin toimintaan. Hänellä on paja Torniossa Kukkolankosken vieressä idyllisessä vanhassa hirsirakennuksessa. Jorma takoo lapinhopeaa vasaralla ja alasimella. Hopeasepän hommia hän on tehnyt jo 38 vuotta, eli vasara pysyy takuulla hyppysissä. Kukkolankosken pisteellä hän on työstänyt korujaan yhdeksän vuoden ajan. Toinen liike hänellä on Kemissä, joka on kesän ajan suljettuna ja aukaisee ovensa taas elokuussa.

Työstettävä hopea tulee Turusta. Hopean laatu menee aina hinnan edelle, eli Jorma panostaa laadukkaaseen raaka-aineeseen. Suomessa on pajon koruja, joiden alkuperämaata ei kerrota. Useimmiten se on kiina. Jorman työnjäljestä ei tule koskaan katoamaan kotimaisuus.

Jormalla teetetään paljon koruja ja ruokailuvälineitä. Asiakas voi teetättää itselleen tai lahjaksi ikimuistoisen uniikkikorun. Tällä hetkellä asiakkaita riittää jonoksi asti. Töiden jonot ovat lokakuulle asti, joten kannattaa laittaa tilaus menemään hyvissä ajoin, jotta koru kerkeää valmistua haluttuun päivään mennessä. Vuosien varrella Jormalle on kertynyt paljon vakioasiakkaita, jotka hankkivat korunsa vain ja ainostaan häneltä. Joukossa on myös tunnettuja näyttelijöitä ja artisteja. 

"Lopputuloksessa ei saa näkyä työkalunjälki, vaan kädenjälki", sanoo Jorma. Kysynpä vain, kuinka monesta paikasta saa näin laadukkaita ja uniikkeja hopeakoruja? Itse ihastuin hänen tekemäänsä hopeiseen kelohirsi-ristiin. Pajalla oli myös Smedsin tekemiä ryyppylusikoita ja tumlareita, jotka juontavat juurensa 1600-luvulle asti. Hienostoväki joi niistä paloviinaa - naiset lusikoista, miehet tumlareista. 

Hopea on sellaista materiaalia, että se kerää itseensä kaiken "sonnan", kuten ihosta rasvoja ja suoloja. Jorma opetti, kuinka hopeaa hoidetaan oikeaoppisesti. Se tulee pestä ensin kuumalla vedellä, ja astianpesuainetipalla. Sitten huuhtelu ja lopuksi kuivaus hiustenkuivaajalla. Hiustenkuivaajasta tuleva kuumuus tappaa viimeisetkin bakteerit ja kuivattaa korun.

Käykäähän pohjoiseen matkaavat moikkaamassa hopeaseppä Smedsiä, ja kertokaa terveiseni. 

Smedsin löydät myös facebookista!
 

Arvostan kovin paljon sitä, että Jorma käyttää työmenetelmissään perinteisiä työtapoja ja huolellinen kädenjälki näkyy lopputuloksessa, sekä kotimaisuus tulee olemaan ykkösasia nyt ja aina. Myönnän Jormalle hopeatarjottimelta Huippu Mesta -sertifikaatin. Onneksi olkoon Jorma. Hopeanhohtoista kesää sinulle.

                                                                                               

KESKIVIIKKO, 17. HEINÄKUUTA 2013
Välietappi herkullisen lohikeiton ja lättykahvien yhteydessä

Körryyttelimme tänään Yli-Iistä Kemiin sanomalehti Lounais-Lapin haastatteluun ja siitä ylöspäin tänne Kukkolankoskille. Pysähdyimme herkuttelemaan maukasta lohikeittoa viihtyisään Kukkolan Koski-Cateringiin. Jälkiruuaksi talo tarjosi lättykahavit. Olipa varsin rentouttavaa istuskella ja katsella vastarannalle Ruotsin puolelle. Kukkolan Koski-Catering sijaitsee noin 15 kilometrin päässä Torniosta pohjoiseen päin Kilpisjärven tiellä. 

Yritys on aloittanut toimintansa aikoinaan pienellä kioskilla, ja hiljalleen siitä on laajentunut ravintola, jossa tarjoillaan herkullisia ruokia, muun muassa lohikeittoa ja poronkäristystä. Halutessaan asiakas pääsee laulamaan karaokea.  Vieressä virtaavalla koskiosuudella on pituutta 1km 300 metriä, ja välillä voi nähdä koskenlaskijoiden porhaltavan kumilautalla ohitse. Ravintolalla on myös alkoholianniskeluoikeudet.

Koski-Cateringille on tulossa piakkoin vuokramökkejä hyville paikoille, sekä asuntovaunupaikkoja ja sauna, josta pääsee pulahtamaan vieressä virtaavaan Kukkolankoskeen.  Rannalla on turvallista käydä uiskentelemassa, koska virtaus ei ole kova siinä kohti. Lisätietoja ravintolasta ja majoituksista saa tarja.kujansuu@pp.inet.fi tai 040 730 1524.

Käykäähän ihmeessä poikkeamassa, kun liikutte pohojosessa!

Palvelu oli erinomaista ja sijainti mitä ihanteellisin, ruoka hyvää ja ravintola viihtyisä. Siinä on kaikki ainekset Suomen Turisti-infon hyväksi todetun paikan todistukseen, Huippu Mesta -sertifikaattiin. Onneksi olkoon!

                                                                                             
 

Avainsanat :