Suomen paras kesäduuni

MAANANTAI, 08. HEINÄKUUTA 2013
Maha täynnä ruokaa, melottu on, saunottu on, uitu on ja vietetty aikaa erityisen mukavassa seurassa

Kun takana on tuhansia kilometrejä ja useisiin kohteisiin tutustumista, luulisi jo nähneen kaiken. Väärin. Yllätyn lähes joka kerta, ja tänään taas. Mistä näitä sydämellisiä ihmisiä ja häkellyttävän kauniita paikkoja oikein sikiää? Hitto tämä Suomihan on ihan hemmetin hieno maa!

Ajelimme Lauran kanssa Ylivieskaan Ängeslevän Rannan maatilamajoitukseen. Ängeslevän esitteen löytää TÄMÄN linkin kautta.
Meidät otti vastaan aivan mahottoman ihana isäntäväki, Helinä ja "hiihtomies" Tarmo Ängeslevä. Tarmo on tehnyt merkittävää työtä paikallisen hiihtokulttuurin eteen, ja täten hänet tunnetaankin hyvin hiihdon parista. Voit siis kysyä Tarmolta mitä vain hiihtoon liittyvää, hän osaa vastata!
Paikalla piipahti myös Kalajokilaakson toimittaja Hannu Veronen. Ensin hoidettiin haastattelu, sitten juokastiin kahvit Hannun ja Ängeslevän pariskunnan kanssa. Arvatkaapa mitä oli tarjolla? Ihanaa itsetekaistua piirakkaa jäätelön kera. Silloin jo tiesin, että tämä on huippu mesta! Kun rupattelut oli rupateltu ja kahvit juokastu, pääsimme viemään tavaramme viihtyisään hirsimökkiin josta avautuu näkymä suoraan joelle. Voi pojat mikä paikka. Helinä toi meille ison pussillisen ruokaa jääkaappiimme, ja sanoi "Tuossa teille ruokaa. Syökää, ja ottakaahan ihan rennosti, niin lähdetään sitten melomaan kun olette levänneet jonkun aikaa". Lepohetken jälkeen Helinä ja Tarmo soittivat, että ennen melomista voitaisiin syödä lämmin ruoka. Meitähän kuulkaa odotti pöytä ruuasta notkollaan. Söimme sapuskat alkuruuasta lähtien ja kaiken kruunasi maukas jälkiruoka - mansikka-raparperikiisseli jäätelön kera. Siitä olikin hyvä lähteä koittamaan kajakilla melomista. Helinä opasti minulle alustapitäen eri vaiheet. Myös asiakkaat saavat opastuksen tarvittaessa. Melominen lähti kivasti käyntiin, mitä nyt kerran meinasin keikahtaa vähän ympäri..
Olen melonut ennenkin kanootilla ja kajakilla, mutta siitä on aikaa tuhannen vuotta. Oli ihana tuntea kajakin liukuvan jokea pitkin äänettömästi ja niin kevyesti. Hommasta pääsee nauttimaan kunnolla siinä vaiheessa, kun löytää oikean tekniikan, eikä melominen ole enää sen näköistä niin kuin tanssisi kajakissa flamencoa. Tulen tänne kyllä joskus viettämään mökkiviikonloppua ja melomaan. Välillä rykäisen kahavit jossain kauniissa paikassa. Oh ja ah mitä unelmia!
Melonnan jälkeen hyppäsimme hyviin löylyihin ja kävimme pulahtamassa joessa. Ihanan piristävää. Saunareissun jälkeen istuimme Helinän kanssa vielä hetkisen terassilla ja nautimme huurteiset. Makkaraakin olisimme päässeet paistamaan tunnelmalliseen kotaan, mutta olimme sen verran täynnä edellisestä tankkauksesta, että maha ei olisi kestänyt enää.

Tämä päivä tuntui ihan lomalta. Ihmettelimmekin Lauran kanssa, että miksi ihmeessä olemme normaalia virkeämpiä. Suurimmaksi osaksi se johtunee ihanasta isäntäväestä, ja että heillä on ollut aikaa meille ja sitä kautta olemme saaneet uutta puhtia. Tunnelma on ollut hyvin kotoisa. Ihan kuin olisin tuntenut isäntäväen aina. 

Ängeslevän Ranta on maatilamajoituskohde, josta löytyy kolme hirsimökkiä 4-6 hengelle ja saunatupa 1-2 hengelle. Kesäaikana löytyy majoitustilat yhteensä 15 hengelle ja talvella 6 hengelle. Jokainen mökki on joen äärellä ja mökkiläiset saavat käyttöönsä halutessaan soutuveneen, kanootin tai kajakin. Kajakkeja on käytössä kaksi, joten melontareissun voi kokea joko yksin tai yhdessä. Mökkeilyn yhteydessä voi käydä sieni- tai marjametsillä, jotka löytyvät ihan lähietäisyydeltä. Myös kalaveet ovat suotuisat. Talvella lähellä menee hyviä kelkkareittejä ja hiihtämäänkin pääsee ihanaa jokivartta pitkin. Mökkien läheisyydestä löytyy myös kota. Koska Ängeslevän ranta on rauhallisella alueella, pääsee todennäköisesti näkemään joutsenia, kurkia, sorsia poikueineen, kauriita ja saukkoja. On alueella nähty kerran villisiankin tallustelevan, mutta se on jo oma tarinansa..

Ängeslevän upea hirsinen päärakennus on valmistunut vuonna 1884 ja se on periytynyt Tarmolle aikojen saatossa. Majoitustoiminnan Helinä ja Tarmo aloittivat vuonna 2001. Ängeslevän tilalle voi tulla viettämään vapaa-ajan mökkeilyn lisäksi myös juhlia tai muita kokoontumisia, kuten polttareita ja työporukan virkistäytymisreissua. Tilalta löytyy tarvittaessa 8 metriä pitkä ja 5 metriä leveä pihateltta juhlakäyttöön. Tila on kahdentoista kilometrin päässä Ylivieskan keskustasta. Mökit kannattaa varata hyvissä ajoin, sillä kysyntää riittää täällä kauniissa maaseudun rauhassa. Mökkejä varataan tarvittaessa myös pidempiaikaisempaan käyttöön. Jos haluaa tehdä liharuuan vähän erikoisemmalla tavalla, voi ruuan valmistaa maauunissa. Ängeslevän tilan läheltä löytyy Sikabaari, joka on hyvä lihakauppa, makkaratehdas sekä palvaamo. Sieltä saa erinomaiset eväät mökkeilyyn.

Katson parhaillaan ikkunasta punaista taivaanrantaa ja olen onnellinen kun saan olla täällä. Jos voisin, myöntäisin Ängeslevän pariskunnalle ainakin kymmenen sertifikaattia, mutta koska määrä on rajallinen, myönnän heille yhden, joka tosin vastaa ainakin kymmentä. Onneksi olkoon Ängeslevän Ranta - Helinä ja Tarmo Ängeslevä, olette ehdottomasti ansainneet Suomen Turisti-infon myöntämän Huippu Mesta -sertifikaatin!

                                                                                                  

 

MAANANTAI, 08. HEINÄKUUTA 2013
Se on ihan tavallinen tallaaja - usko pois vaan..

Taas me mennään, ei saa väsyttää ennää. Yöunet vähhäiseksi jää, mutta voimia antaa kesä ja uuvet ihimiset nää. 

Tämä kesä on ihan mahottoman ihanaa aikaa. Olemme käyneet monet keskustelut Lauran kanssa siitä, että vaikka yöunet jäävät vähäiseksi, antaa kesä ja uudet tuttavuudet voimia. Olemme tavanneet tähän mennessä monenmoista ihanaa persoonaa. Useat ovat ensin hieman tarkkailleet Pilepirkkoa, että mistäs tässä onkaan kyse, mutta kohta ollaan juteltu kuin vanhat tutut ja lähtiessä on monet halit vaihdettu. Kiitos siis kaikille luottamuksesta. Tähän haluaisinkin sanoa, että Pilepirkko on "vain nimi", josta minut tunnistetaan ja muistetaan. Työlläni ei ole periaatteessa mitään tekemistä pilettämisen, tahi bilettämisenkään kanssa. Toki sitäkin voi tarvittaessa tehdä, mutta enemmän työni on tutustua pienempiin - ja välillä isompiinkin matkailualan yrityksiin ja erilaisiin tapahtumiin. Siis sellaisiin paikkoihin, missä suurin osa suomalaisista kesänsä viettää. Tuskinpa kukaan joka päivä bilettää, vai? Mutta, minulle saa siis lähettää muitakin kuin bilettämisvinkkejä. Harva tietää, mikä tai kuka Pilepirkko oikeastaan on. Olen siis ihan tavallinen tallaaja, joka opiskelee esittävää taidetta ja heittää välillä keikkaa näyttelijäntyön pairssa. Vietän vapaa-aikaani usein metsässä muilta piilossa. Kesä menee töiden merkeissä reissaillessa ympäri Suomea. Yhdeltä ammatiltani olen myös ravintolakokki, joten vapaa-aika kuluu myös ruuanlaiton ja muun kikkailun merkeissä. Ei siinä sen kummoisempaa. 

Olen tsekkaillut lukijoiden vinkkejä, ja siellä on ehdotettu todella mukavia paikkoja ja terveisetkin ovat saapuneet perille. Laittakaahan siis rohkeasti uusia terkkuja ja vinkkejä (henna@turisti-info.fi). Tänään minä ja kuvaaja-Laura olemme Ylivieskassa. Pysähdyimme äsken Pyhäsalamen Vaskikellossa. Huomenna olemme Kannuksessa, keskiviikkona Kokkolassa. Uusi rundi alkaa viikon päästä maanantaina 15. heinäkuuta. Reitti on vielä auki, joten otamme mielelläni kutsuja vastaan, vaikka ihan yksityisiltäkin. Pääasia on, että saamme tutustua uusiin ihmisiin ja nähdä aina jotain ainutlaatuista. Jokainen meistä on ainutlaatuinen tapaus ja jokainen matkailukohde on omanlaisensa ja sen takia ainutlaatuinen.

"Ruislinnun laulu korvissani, tähkäpäiden päällä täysikuu. Kesäyön on onni omanani, kaskisavuun laaksot verhoutuu". 

HEIPPA!
 

 

SUNNUNTAI, 07. HEINÄKUUTA 2013
Täällä tuntee olonsa rauhoittuneeksi

Pääsimme majoittuman Jokiniemen Matkailun tiloihin Alapitkälle Onkiveden rannalle. Majoitustoimintaa täällä on ollut jo 1971-luvulta asti. Perhekokoisia mökkejä löytyy seitsemän. Kaikki ovat järvenrannalla ja vakiokalusteena jokaisessa mökissä on tietenkin vene. Majoitustilat eivät suinkaan lopu siihen, vaan lisäksi on myös kuusi kahden hengen viihtyisää huonetta ihan järven vieressä. Kaikissa majoitustiloissa päääsee kosketuksiin luonnon ja kauniin vesistön kanssa. Kesällä Jokiniemen Matkailu majoittaa 50 henkilöä ja talvella 20. Kesällä paikalle mahtuu siis isommallakin sakilla. 

Jokiniemen Matkailun nettisivuja kannattaa seurata ahkerasti, sillä tilalla järjestetään aika-ajoin monipuolisia toiminta-iltoja. Voit päästä mukaan hierontaan, meditointiin, rentoutumishetkiin, vyöhyketerapiaan tai vaikkapa turvehoitoon. Seuraavaksi tulossa on virkistysviikonloppu 9.-11.8. Paikalle saapuvat vyöhyketerapeutti Päivi Korhonen ja SKY-Cidesco Kosmetologi / hieroja Marjut Kasslin. Luvassa on vyöhyketerapiaa ja kasvohoitoja, ja tarvittaessa vaikka muurinpohjalettukestit. Ohjelmatoiveita saa esittää oman mielen mukaan. Yhteydenotot info@jokiniemenmatkailu.fi

Jokiniemen Matkailu on täydellinen paikka lomanviettoon, kokouksiin, juhliin ja yhdessäoloon. Isäntäväki on aina tavoitettavissa päärakennuksesta, joten turvallisuudentunne on taattu, mutta asiakkailla on silti aina oma rauha. Paikka sopii myös lapsille erinomaisesti. Pihalla on trampoliini ja paljon tilaa missä remuta menemään. Pihapiiristä löytyy myös tenniskenttä ja rantalentismahdollisuudet. Paikalta pääsee hyville sienestys- ja marjastusmaille. Ihan vierestä löytyy myös Nurmiranta, jonne voi saapua veneellä. Vierassatamasta löytyy myös grillikatos. Kalaonneakin voi koittaa - kuhaa ja haukea on hyvinkin suuri mahdollisuus saada näiltä vesiltä. Jokiniemen Matkailusta voi varata sauna- ja takkahuoneen kokouksiin tai illanistujaisiin lähes 20 hengelle. Paikalta löytyy fläppitaulu ja videotykki. Tarjoilu hoituu tarvittaessa talon puolesta. Myös liikuntaesteiset pääsevät paikalle helposti.

Jokiniemen Matkailun isäntäväki Marita ja Esa Lähdesmäki toivovat, että asiakkaat pääsisivät rentoutumaan tilalla parhaalla mahdollisella tavalla ja asiakas kohdataan aina ihmisenä, ei vain jonakin asiakkaana. Jokainen on ainutlaatuinen ja kaikki ovat lämpimästi tervetulleita kauniin vesistön äärelle. 

Tilalta voi piipahtaa käymään pari vuotta sitten valmistuneessa Kaijansaaren Kappelilla, jonne on matkaa kolmisen kilometriä. Matka taittuu näppärästi vaikkapa pyöräillen. Kappeli on ekumeeninen. Uskontoon katsomatta jokainen voi käydä viettämässä siellä rauhoittumisen hetken yksin tai yhdessä jonkun kanssa. Kappeli on kauniilla paikalla taianomaisessa metsässä, ja sen sanotaankin olevan "mietiskelymetsä". Kaijansaaren kappeli on yksityinen ja sen on rakentanut suurimmaksi osaksi Pentti Koistinen. Kappelissa on nähtävillä Pentin käsialaa. Seinää koristavat erilaiset puutyöt. Kappelissa on monia hienoja yksityiskohtia, jotka täytyy nähdä ja kokea itse. Niitä on vaikea selittää. Jokainen kohta kirkosta on täysin uniikki. Lattiasta löytyy upea maailmankartta.Tämä pyöreä kupolikattoinen kappeli on ainutlaatuinen koko maailmassa. Kävijöitä riittää vuodessa jopa 1500 henkilön verran, ja paikalle voi tulla ympärivuoden, sillä talvella kappeli lämmitetään. Kaijansaaren kappelissa voi viettää häitä, kastajaisia ja muita kirkollisia tilaisuuksia. Pentillä on Kaijansaaressa kaksi talviasuttavaa mökkiä, joihin kumpaankin mahtuu 7+2 henkilöä.  Lisäksi löytyy kesämökki kuudelle hengelle. Mökit ovat hyvin kalarikkaiden vetten äärellä. Mökkeilyn yhteydessä on mahdollista vuokrata myös perämoottori, kanootti ja polkypyöräkin löytyy. Pentin luomutilalla kasvatetaan mustaherukkaa, tyrniä, vadelmaa, mansikkaa ja omenaa. Pentti Koistisella on myös hierontapalveluita. Pentti olisi ottanut minutkin hierottavakseen, mutta koska aika on rajallinen ja työtuntini venyvät usein yöhön asti, ei aika valitettavasti riittänyt enää rentoutumiseen. Harmi.

Tämä reissu täällä Alapitkällä on ollut ihana, ja oli ihana nähdä Jokiniemen Matkailun upeat tilat sekä Kaijansaaren kappeli. Kumpikin teki minuun niin suuren vaikutuksen, että myönnän kummallekin Suomen Turisti-infon hyväksi todetun kohteen todistuksen, Huippu Mesta -sertifikaatin. Kiitos Marita ja Esa Lähdesmäki sekä Pentti Koistinen. Koin tänään taas jotain ennennäkemätöntä. Erityiskiitos Maritalle, kun vinkkasit meille kappelista, ja veit ihan paikanpäällekin!

                                                                                                    

SUNNUNTAI, 07. HEINÄKUUTA 2013
Aikamatka Anni ja Yrjö Mureen elämään - lähihistoriaa 40-70-luvuilta

Jyrkältä ajelimme Lapinlahdelle, Suomen Asutusmuseolle Alapitkälle. Museoalue sijaitsee kauniissa maalaismaisemassa ja se on avoinna kesäkuun puolesta välistä elokuun puoleen väliin asti. Vielä siis kerkeätte tutustua lähes 2000 esineen ja erinomaisesti säilyneiden rakennusten kokoelmaan. Suomen Asutusmuseo on ainut Suomen sodanjälkeistä asutustoimintaa esittelevä museo. Museo on toiminut 2000 vuodesta lähtien. 

Museolla pääsee seuramaaan, millaista maatalouselämää Anni ja Yrjö Mure ovat eläneet. Annin ja Yrjön elämä liittyy toiseen maailmansotaan, kun Suomi joutui luovuttamaan Neuvostoliitolle Karjalan ja Petsamon alueet. Kyseisillä alueilla oli paljon maatalousväestöä. Sittemmin säädetty maanhankintalaki antoi maan menettäneille mahdollisuuden hankkia maata uudemman kerran ja jatkaa elinkeinoaan uudella asuinalueellaan. 

Alueelta löytyy erittäin hyvssä kunnossa säilynyt rintamamiestalo, rantasauna, navetta ja puimala, jossa on nykyään myös kahvilatoimintaa. Vanha rintamamiestalo on rakennettu 1952 ja sauna sekä navetta jo 1948. Tavaraa rakennuksista löytyy hurjasti ja jotkut ovat säilyneet jopa 1940-luvulta asti kiitettävässä kunnossa. Katsoessani tavaroita, huomasin matkustavani yhtäkkiä omaan lapsuuteeni, mummulaani. Ihanat muistot ja ikävä täytti mieleni. Museossa käytyäni tajusin, kuinka helpolla me nykyajan ihmiset pääsemmekään. Ei tarvitse lypsää lehmiä käsin, heiniä ei kanneta käsin, vesiä ei kanneta käsin ja niin edelleen. Aloin tietyllä tavalla kaivata entisajan elämää, jossa talo lämmitettiin puilla, seinänraoista veti ja asiat eivät tulleet nenän eteen nappia painamalla. Pyörälläkin polkastiin hoitamaan asioita jopa Kuopioon asti. Ja tiesittekö muuten, että sota-aikojen jälkeen on tehty lautasista lampunvarjostimia? Tällaisenkin erikoisuuden opin tänään. Museolla pääsee myös näkemään erilaisia vanhoja maatalouskoneita jopa 1940-luvun lopulta. Ensimmäisenä vastassa on muun muassa lantakärri, karhi ja apulantasäkkinäyttely. 

Museolla on katsottavaa ja tutkittavaa kaiken ikäisille. Pihalla vieraita on ottamassa vastaan kana-ja kukkojoukkio, jotka tulevat rohkeasti tervehtimään kaiken kansan tallaajia ja saattaapa joku niistä matkia jopa lokinkin ääntä. Pääsimme kuulemaan tällaisen harvinaisuuden. Hauskoja otuksia.

Kiersimme Kirsti Tiirikaisen ja Hannu Heikkilän johdolla lähes kahden tunnin ajan museoaluetta läpi. Kierroksen jälkeen vaihdoimme vielä muutaman sanan viihtyisässä Puimala-kahvilassa, ja Kirsti ja Hannu tarjosi meille sumpit pullalla.

Asutusmuseolla järjestetään erilaisia pieniä tapahtumia. Tulossa on perinnetyönäytös 11. elokuuta, ja siellä päästään näkemään kuinka tehdään kattotiilejä ja kuullaan Anna Fältin esittämää käyttömusiikkia. Tarkemmat aikataulut löytyvät museon kotisivuilta. Lapinlahdelle on tulossa myös juusto- ja viinijuhlat 3. elokuuta. Tapahtuma on Lapinlahden jäähallissa, ja siellä nautitaan hyviä viinejä, herkullisia juustoja ja musiikista vastaavat eri live-artistit.

Kiitos Kirsti ja Hannu mielenkiintoisesta museokierroksesta. Toivon teille aurinkoista kesää, ja haluan myöntää teille Huippu Mesta -sertifikaatin. Arvostan suuresti tietämystänne Anni ja Yrjö Mureen elämästä. Teette hienoa työtä jakaessanne tietoa historiasta meille jälkipolville.

                                                                                             

SUNNUNTAI, 07. HEINÄKUUTA 2013
Jyrkällä kauniin maiseman keskellä

Meidät kutsuttiin kylään Jyrkälle. Täällä sitä ollaan Jyri Myllysen luona aivan Ruukintuvan vieressä. Ilta on ollut leppoisa. Jyri tarjosi meille maukkaita huurteisia ja ihanaa ruokaa. Ruuan hän valmisti oman tulen äärellä. Talo on upean Oulunlammen vieressä aivan metsän keskellä omassa rauhassa. Voi pojat mikä paikka. Lisäksi kuuntelimme hunajaisia sointuja Jukka Perkolta ja Genesikseltä. Nyt nautiskellaan lasista pehmeää Tullamore Dew:ta.

Illallis- ja juttelutuokion jälkeen minun ja Lauran oli pakko kääntyä takaisin työnteon ääreen. Samalla kun työstimme blogia ja videoita leveästi haukotellen, toi Jyri meille milloin leipää, milloin huurteista, milloin viskiä, ja tsemppasi meitä jaksamaan töiden äärellä. 

Kävimme päivällä myös upealla Ruukintuvalla, josta löytyy muun muassa Ruukin Pub, kesäinen terassi Jyrkkäkosken rinnalla, kahvila, majoitustiloja ja vaihtuvia taidenäyttelyitä. Läheltä löytyy myös auto- ja vaunupaikkoja.

Tämän työn parhaimpia puolia on juuri se, että pääsee tutustumaan uusiin ihmisiin ja saa kuulla erilaisia tarinoita ihmisten elämästä. Tälläkin hetkellä kello on 2:20 ja istumme Lauran kanssa sängyllä ja painamme duunia. Laura editoi videoita, minä kirjoitan blogia ja valkkaan kuvia. Aamulla on herätys 7-8 aikoihin. Ihmiset, joita tapaamme, tuovat meidän työpäviimme - tai työ-öihimme voimia. Ilman uusia tuttavuuksia ja tsemppaajia kaikki olisi huomattavasti raskaampaa. Onneksi saamme Lauran kanssa tukea myös toisistamme. 

Ja tämän tarinan opetus oli: Se joka sanoo, että Pilepirkon työ "on vain mennä, ja on vain kokea", saa tulla minun puolestani mukaan rundille. Huomenna aloitammekin aamun sitten heräämällä noin klo 7.00. Siitä lähdemme välittömästi ajamaan noin satkun verran, tutustumme uuteen kohteeseen, tutustumme toiseen uuteen kohteeseen, ajamme uuteen kohteeseen, majoitumme, kirjoitamme jutut päivän tapahtumista ja editoimme ja sitten alammekin nukkumaan kun kello on noin 2-3 yöllä, ja aamulla taas menoksi. Niin että tervetuloa toki rundille mukaan. Ilmoittautumiset otetaan osoitteeseen pilepirkko@turisti-info.fi. Kiiitoksia.

LAUANTAI, 06. HEINÄKUUTA 2013
Minäkin pääsin kokkeilemmaan miltä tuntuu olla kannettavana

Tänään vierailimme Sonkajärvellä Eukonkannon MM-kilpailuissa. Käsitykseni kilpailusta muuttui täysin, kun pääsin paikanpäälle seuraamaan mikä on homman nimi. Kilpailuihin jo ties kuinka monennetta kertaa osallistuneet Joni Juntunen ja Jaana Haavikko opastivat minulle, mikä on toimiva tekniikka. Pääsin itsekin Jonin selekään roikuskelemaan pää alaspäin. Ensimmäisellä kerralla meinasin kuristaa Jonin hengiltä reisipuristuksellani. Toinen kerta menikin jo paremmin, kun tajusin tekniikan ja löysin tietyn rentouden. Eipä muuten ole mikään maailman kevyin laji. Kilparataan kuuluu pari ylitettävää estettä, vesieste ja itse rataosuus. Kyllä, tämä on sitä suomalaista hulluutta, mutta mahtavaa sellaista. Olisin osallistunut kisaan, mutta selässäni kummittelevat välilevynpullistumat (kiitos kamppailulajit, kiitos tanssi, kiitos urheilu tästä kaikesta) eivät olisi katsoneet toimintaa hyvällä. 

Eukonkannon MM-kilpailut järjestettiin nyt kahdeksattatoista kertaa. Osallistujien alaikäraja on 17-vuotta, ja alapainoraja on 47-kiloa. Tänä vuonna kilpailussa oli mukana lähes 50 paria, kymmenestä eri maasta, kuten Ranskasta, Etelä-Koreasta, Venäjältä, Saksasta, Yhdysvalloista ja niin edelleen ja niin edelleen. Laji tunnetaan joka vuosi entistä paremmin myös ulkomailla. Nytkin tapahtumapaikalla hääri useita toimittajia ympäri maailmaa. Toimittajien lisäksi paikalla on monia eri kieliä taitavia tulkkeja. 

Tapahtuman luonnetta on hyvin vaikea kuvailla, se täytyy kokea itse. Kaikki olivat iloisella mielellä, meininki oli rentoa ja ilmassa oli ripaus jännitystä. Yleisö selvästikin janosi hikeä ja ripeitä askelia. Huomasin itsekin seuraavani kilpailua monttu auki. Eniten taisin jännätä minua opastaneen Joni Juntusen ja Jaana Haavikon puolesta, jotka sijoittuivat viidenneksi. Voiton veivät Taisto Miettinen ja Kristiina Haapanen.

Jotta kilpailu ei kävisi liian totiseksi, on kilpailupäivien aikana tanssittamassa muun muassa Janne Tulkki, Teemu Harjukari & Taivaanrannanmaalarit, Halavatun papat ja Telaketju. 

Minä vannon kautta kiven ja mehtäisen kannon, että jos selekäni on kunnosa ensi kesänä, luppaan osallistua Eukonkannon MM-kilipailuihin 2014. 

Kiitos Hannu Keränen kun annoit meille mahdollisuuden tulla tutustumaan tähän yhteen Suomen hienoimmista lajeista. Eukonkannon MM, siinä on suomalaisuutta enemmän kuin itse Suomenlipussa!

Ei se kuulkaa auta, kun myöntää tällekin paikalle Suomen Turisti-infon Huippu Mesta -sertifikaatti! Tapahtuma oli sen verran ikimuistoinen ja palvelu pelasi, että hyvillä mielin laitamme Eukonkannon MM-kilpailuihin sertifikaatin menemään!

                                                                                         

 
Avainsanat :
LAUANTAI, 06. HEINÄKUUTA 2013
Sonkajärvellä rettuutettaan eukkoja

Olemme ajamassa parhaillaan Sonkajärvelle Eukonkannon MM-kilipailuihin. Eiköhän minuakin rettuuteta siellä jonkun verran. Jos olette tulossa paikalle, laittakaahan koodia tulemaan niin tehdään vaikka tärskyt. On aina kiva nähdä uusia kasvoja ja ottaa vastaan matkavinkkejä. Muistakaahan tosiaan vinkkailla hyviä matkakohteita. Maanantaille mahtuu vielä jokin tutustuttava kohde akselilla Sievi - Nivala - Haapajärvi tai jostain lähiseudulta. Tämä viikonloppu on kalenterissa jo täyteen buukattu.

Vinkit ja terkut: henna@turisti-info.fi / pilepirkko@turisti-info.fi tai 044 3599956. Kiiiiitooooosss!

LAUANTAI, 06. HEINÄKUUTA 2013
Ralliperhe pitää meistä hyvää huolta

Tiedättekö sen tunteen, kun jotkut ihmiset saavat sinut liikuttumaan olemalla niin lämminsydämisiä. Kuinka onnekas olenkaan, kun saan tehdä tätä  upeaa työtä ja saan tavata uusia tuttavuuksia - kuten tänään Karjalaisen perheen Vuolijoella.  Niin että terveiset täältä Onnelan Matkailumaatilalta. Tämä paikka on todellakin onnela! Minut ja Laura otettiin vastaan erittäin lämpimästi. Siitä huolimatta, että täällä on huomenna häätilaisuus, ja talon väellä on kova hoppu saada hommat valmiiksi, oli heillä meille aikaa rupattelun sekä tilojen esittelyn merkeissä. Juttelin talon isännän, Jouni Karjalaisen, ja hänen tyttärensä Janitan kanssa pitkän tovin.

Koko Onnelan Matkailumaatila on täynnä tekemistä. Löytyy muun muassa Karjalaisten oma 850 metrin pituinen moottoriurheilurata ja 25 ralliautoa, iso esiintymislava, veneitä, kanootteja, kelluvat sukset, paintball mahdollisuudet, laavu, grillikatos saaressa, kota, jalkapallomaalit, beach volley kenttä, aittamajoitusta ja monta muuta majoitusvaihtoehtoa, biljarditilat, pubi, latotanssipaikka ja mikä parasta: KELLUVA TRANSIT SAUNA. Kyllä vain, veden päällä kelluu vanhanmallinen Ford Transit, josta Jouni on tehnyt saunan. Löylyt ovat pehmeät  ja siellä viettää aikaa mielellään usemmankin tunnin ajan. Transit-saunassa on ollut parhaillaan jopa seitsemäntoista henkilöä, joten saunareissulle voi tulla isommallakin porukalla.

Tilalla järjestetään myös tanssikursseja ja latotansseja. Paikalla on nimekkäitä esiintyjiä, kuten Kake Randelin ja Heikki Koskelo sekä monta muuta tanssittajaa. Seuraavat tanssit ovat 19. heinäkuuta klo 20, ja tanssittamassa ovat Mattilan siskokset - Anniina ja Anneli. Tänä vuonna tanssiaiset järjestetään nelisen kertaa, joten kannattaa tulla paikalle kokemaan aitoa latotanssitunnelmaa.

Onnelan Matkailumaatilalla on erinomaiset puitteet tapahtumien ja juhlien järjestämiseen, ja siksi tila kannattaa varata hyvissä ajoin. Kalenterista löytyy varauksia jopa vuoden päähän. Tilalta löytyy hieno Pub Paalupaikka ja navettamainen juhlatila. Pitopalveu kaikkineen päivineen hoituu talon puolesta. 

Eija ja Jouni Karjalainen ostivat tilan vuonna 2001. He remontoivat tilan läpikotaisin ja vuonna 2004 oli paikka yöpyjiä pullollaan. Onnelan Matkailumaatilalla käy vierailijoita ympäri maailmaa. Moni tulee vartavasten ajamaan rallia porukalla. Aika harvassa paikassa Suomessa on mahdollisuus vetää rallikisa jopa 25 hengen porukan kesken yksityisellä radalla. Rallia voi tulla kokeilemaan, vaikkei olisi ennen ralliautoa nähnytkään. Opastuskin löytyy monella eri kielellä. Tilalla pidettiin ensimmäiset rallikilpailut vuonna 2006, ja monet moottoriurheilukerhot pitävät kokoontumisensa Onnelan Matkailumaatilalla. Eija ja Jouni ovat ajaneet yhdessäkin rallia, Jouni kuskina ja Eija kartturina. Heillä on viisi lasta, ja jokainen heistä on tekemisissä enemmän tai vähemmän rallin parissa. Tässä on oikea ralliperhe! 

Päivämme oli rentouttava. Pääsimme nauttimaan rauhallisesta Vuolijoen maaseutumaisemasta. Juttelimme Jounin ja Janitan kanssa pitkään, ja kaikki kiire unohtui kerralla. Isäntäväki tarjosi parit huurteiset, ja hetken ajan pystyin kuvittelemaan olevani lomalla. Istuimme terassilla ja paikalla piipahti myös pari muusikkoa vetämässä meille pienimuotoiset Jamit. Janita oli tehnyt jääkaappiimme herkullista iltapalaa, jonka popelsimme saunan jälkeen. Kävin vähän kävelemässä pihalla ja kuuntelemassa hiljaisuutta, jota harvoin kuulee kaupunkivilinän keskellä. Aurinko laski, linnut lauloivat, usva nousi joka puolelta, ihana kesän tuoksu. Ei ketään missään. Täydellistä!

Onnelan Matkailumaatila löytyy myös Facebookista! Siellä ilmoitetaan ajankohtaisista tapahtumista ja järjestetään kilpailuja. Käykääpäs tykkäilemässä tuolla: https://www.facebook.com/pages/Onnelan-matkailumaatila/390754610941149?fref=ts

Hyvillä mielin haluan ojentaa Onnelan Matkailumaatilalle Suomen Turisti-infon myöntämän Huippu Mesta -sertifikaatin. Tiesin heti tullessani, että tila on paikkansa ansainnut! Suuri kiitos isäntäväelle!

                                                                                                

PERJANTAI, 05. HEINÄKUUTA 2013
Hyvvää ruokaa, ihimisiä, auringonpaistetta, runoviikot

Piipahdimme tänään Kajaanissa kurkkaamassa miltä näyttää meininki markkinakadulla. Porukkaa oli paljon ja ilma suotuisa muutamaa vesipisaraa lukuunottamatta. Söimme herkullista thaimaalaista ruokaa. Välillä poikkesin antamaan haastattelun Kainuun Sanomille (juttu osittain TÄÄLLÄ). Torilla oli ihania käsitöitä ja ruokakojuja. Kyllä siellä olisi tarvittaessa päässyt kaikista rahoistaan. Ai niin, ostin villapaidan. Luitte oikein - villapaidan. Alpakan villaa. Kesällähän tarvitsee villapaitoja..

Kajaanissa on meneillään myös Runoviikot, jotka ovat alkaneet jo keskiviikkona ja jatkuvat sunnuntaihin asti. Paikalla on nimekkäitä esiintyjiä, teatteria, runokaraokea sekä vaikka ja mitä - niin aikuisille, kuin lapsillekin.

Lähtiessä poikkesimme eräälle hiekkatielle, ja kuinkas ollakaan, meinasimme jäädä kiinni. Wolkkarilla kannattaa lähteä harhailemaan metsätielle jossa on monen sentin kerros hiekkaa ja tuhatneljäsataakahdeksankymmentäyhdeksän hevosenkokoista paarmaa.. Ja ei, älkää kysykö miksi menimme sinne. 

Avainsanat :
PERJANTAI, 05. HEINÄKUUTA 2013
Saunomista ja paljuilua ihanalla vanhalla asemalla

Körryttelimme Lauran kanssa Oulusta Utajärvelle, ja matka meni yllättävän ripeästi. Eihän Oulun ja Utajärven välillä ole kuin vajaat 60 kilometriä. Siinäpä on jo syytä kerrakseen poiketa tutustumaan vanhaan juna-asemaan, Vapaa-ajan asemalle Kajaanintien varrelle. Aseman omistaja Marika Huhtala soitti minulle jo päivällä kysyäkseen, laitetaanko palju lämpiämään illaksi. Marika ja hänen miehensä ovat pyörittäneet Vapaa-ajan Asemaa tämän vuoden alusta lähtien. 

Kun saavuimme paikalle, Marika otti meidät lämpimästi vastaan ja esitteli talon läpikotaisin. Siinä olikin sitten jonkun verran kiertämistä, nimittäin talosta löytyy tilaa hurjat 350 neliötä. Eli, jos minulla ja kuvaajalla tulee kinaa tänä yönä, voimme juosta toisiamme karkuun ja paeta omiin huoneisiimme. Emme todennäköisesti löytäisi toisiamme enää koskaan. Niin iso ja hulppea on tämä vuonna 1920 rakennettu hirsinen asematalo. Eikä tule riitaa vessoista tai suihkuista - vessoja löytyy kolme ja suihkuja pari kappaletta.

Marika ja hänen miehensä ovat remontoineet aseman erittäin viihtyisäksi. Talosta löytyy niin vanhaa, kuin uudempaakin huonekalua ja sisustuselementtiä. Talon vanhoja elementtejä on kunnioitettu, ja ne on vieläkin entisellään, kuten ikkunat. Talosta löytyy myös muun muassa karaokevehkeet, televisiot, bändikamat ja kaikki mitä häihin, syntymäpäiväjuhliin tai vaikkapa kokoukseen tarvitsee. Vapaa-ajan asema on myös täydellinen polttarinviettopaikka. Pihalla olevat palju ja tynnyrisauna lämmittävät juhlijoiden mieltä ja kehoa. Asemalla voi myös pelailla biljardia, mölkkyä, krokettia, pokeria, dartsia, shuffleboardia ja monenmoista muuta peliä. Playstationkin löytyy lapsille - tai lastenmielisille. Talo on myös täynnä lehtiä ja kirjoja, joten paikka on erinomainen myös rauhoittumiseen. 

Vapaa-ajan asemalla on sängyt neljälletoista hengelle, mutta levitettävät lisävuoteet mukaanlukien taloon mahtuu jopa 24 nukkujaa. Marika on yhdeltä ammatiltaan kokki, joten hän kyllä hoitaa tarvittaessa maukkaat eväät asiakkaille. Pitopalvelu löytyy siis saman katon alta. Marika oli jättänyt meille ruokaa jääkaappiin, jota oli varsin kiva popeltaa työnteon ohessa yön hämärinä tunteita.

Jos hakusessa on hyvä pikkujoulunviettopaikka, kannattaa ottaa pikaisesti yhteyttä Vapaa-ajan asemalle! Kalenterista löytyy vielä tilaa, muttei enää jonkun ajan päästä kun parhaat päivät varataan loppuun! Utajärvelle pääsee näppärästi myös junalla. Oulusta kesto on vain puolen tunnin verran. Kuvitelkaapas; pikkujoulut, palju, tynnyrisauna, tähtitaivas - ei paha ollenkaan. Kävin myös itse nauttimassa paljusta ja hyvistä löylyistä. Huomenna jaksaa jatkaa matkaa Kainuun suuntaan.

Paikka oli niin mieluinen, että myönnän sille mielelläni Suomen Turisti-infon hyväksi todetun matkailukohteen todistuksen, Huippu Mesta -sertifikaatin. Onneksi olkoon Vapaa-ajan Asema!