Kangasalan kunta
Kangasalan kunta
Kangasalan kunta - Kunta-info | Turisti-info
Yhteystiedot
Kunnantie 1
36201 Kangasala
36201 Kangasala
| Puhelin |
|
|---|---|
| Kotisivut | www.kangasala.fi |
| Sähköposti |
|
Yleiskuvaus
Asukasluku: 29 890
Pinta-ala: 870,44 km², josta vesipinta-alaa 212,40 km2
Perustamisvuosi: 1865
Kangasalan kunnan nimen alkuperä on kiistanalainen, mutta sen on kuitenkin arveltu saaneen alkunsa sanoista "kankaan alla". Kun väki ennen vanhaan meni Tarpilan, Pikkolan ja Rekiälän pelloille touoille, ruista repimään ja nauriita kylvämään, se sanoi menevänsä kankaan alle. Viimeisimmän tutkimuksen mukaan Kangasala-nimi tarkoittaa kuivaa, kovapohjaista kulkureittiä. Kangas-sana on ajoitettu pronssikaudelta peräisin olevaksi, germaaniseksi lainasanaksi.
Kangasala tunnetaan Sakari Topeliuksen runosta "Kesäpäivä Kangasalla", josta Gabriel Linsén sävelsi rakastetun laulun. Laulussa ylistetään Roineen "armaisia aaltoja" ja Längelmäveden hohtelua. Kesäpäivä Kangasalla on valittu Pirkanmaan maakuntalauluksi.
Kangasala on erityisen kuuluisa vanhoista autoistaan, sijaitseehan harjumaisemissa peräti kaksi vanhojen autojen museota. Suomen autoistumisen aikaa valottavaan Mobiliaan on helppo tulla vaikkapa vesiteitse omalla veneellä, Vehoniemen automuseo puolestaan sijaitsee upealla näköalapaikalla Vehoniemen harjulla aivan näkötornin ja luontopolkujen läheisyydessä.
Kartanot
Kangasala on kuuluisa myös kartanoistaan ja niiden kuuluisista asukkaista. Liuksialan kartanossa eleli kuningatar Kaarina Maununtytär aikoinaan vuosikymmeniä, Wääksyn kartanossa taas Juhana herttuan rakastettu Kaarina Hannuntytär.
Luonto ja retkeily
Luontonsa puolesta Kangasala voi ylpeillä upeilla harjuillaan. Kuntaa halkova harjujono kulkee Kirkkoharjusta Keisarinharjun kautta Vehoniemenharjuun, joka on rauhoitettu luonnonsuojelualueeksi. Kangasalan moni-ilmeisestä luonnosta löytyy kosken kuohuja lukuun ottamatta kaikkia Suomen luonnolle tyypillisiä piirteitä: kauniita laajoja peltoalueita, korkeita harjuja, pieniä ja suuria järviä, lintujärviä ja metsälampia, rämeistä suomaastoa, laajahkoja metsäisiä maita ja lehteviä alueita.
Matkailu
Humisevia harjuja. Hopeisia järvenselkiä. Uljaita erämaita. Erikoisia luonnonmuodostumia. Harvinaisia lintuja. Kivikautisia asuinpaikkoja. Kirkkoja. Kartanoita. Kulttuurimaisemia. Kesäteatteria. Kädentaitajia. Autoja, joissa kromi kiiltää ja nahka tuoksuu. Ihastu Kangasalaan. Harjut ja näkötornit ovat aina olleet Kangasalan tavaramerkki. Täällä voit ihailla maisemia näkötornista neljältä harjulta, joista Keisarinharjulta avautuva näkymä äänestettiin viime vuonna Pirkanmaan kauneimmaksi
SARSA
Pohjoismaiden suurin luonnonmullistus tapahtui Kangasalla kesäkuussa 1604. Sarsa Kangasalan Huutijärvellä on yksi Suomen tärkeimpiä esihistoriallisia asuinpaikkoja. Runsaiden esinelöytöjen mukaan paikalla on ollut asutusta jo 9000 vuotta. Asutus oli keskittynyt kapeana vyöhykkeenä järvien välissä olleelle niemelle.
Ajan mittaan Sarsaan kehittyi hyvin omaleimainen kultuuri, josta kertovat mm. kivikauden tekstiilikeramiikkalöydöt, ns. sarsankeramiikka. Kangasalan Sarsa on antanut nimensä Sarsan keramiikalle, tekstiilikeramiikan alueelliselle ryhmälle. Sarsa ei ole yksi asuinpaikka, vaan neliökilometrin laajuinen asuinpaikka-alue, jossa lasketaan olevan 21 erillistä asuinpaikkaa. Asutusta alueella on ollut ainakin 5000 vuoden ajan. Sen on mahdollistanut suotuisat luonnonolosuhteet. Kivikauden alkupuolelta 1600-luvun alkuun, siis noin 6000 - 7000 vuoden ajan, Längelmävesi ja Vesijärvi ovat laskeneet vetensä Roineeseen Sarsan uoman kautta.
Ajankohta, jolloin Sarsan uoma miltei kuivui tunnetaan tarkasti. Längelmävesi puhkaisi maankohoamisen seurauksena kaakossa itselleen uuden uoman Iharinkosken kohdalle vuonna 1604. Sen seurauksena Sarsan uoma jäi pääosin kuiville. Vesijärvi laskee vetensä edelleen Längelmäveden muinaisen uoman pohjalle syntynyttä Vääksynjokea pitkin, joka on kuitenkin vaatimaton verrattuna aiempaan Sarsan uomaan. Kaivaushavaintojen mukaan veden pinta on hitaasti kohonnut pudotakseen äkillisesti vuoden 1604 katastrofin yhteydessä noin 3 metriä.
KIINNOSTAVAA
• Kangasala-talo
• Kimmo Pyykkö taidemuseo
• Äijälä - Karjalainen Kulttuurikeskus
• Auto- ja tiemuseo Mobilia, Mobilian Autokylä, Autoglym gallery, Rallyn Hall of Fame-osasto
• Vanha urkutehdas
• Haralanharjun, Vehoniemen ja Kirkkoharjun näkötorni sekä näköalatasanne Keisarin Portaat Keisarinharjulla
Ilmoita muuttuneista tiedoista
Pinta-ala: 870,44 km², josta vesipinta-alaa 212,40 km2
Perustamisvuosi: 1865
Kangasalan kunnan nimen alkuperä on kiistanalainen, mutta sen on kuitenkin arveltu saaneen alkunsa sanoista "kankaan alla". Kun väki ennen vanhaan meni Tarpilan, Pikkolan ja Rekiälän pelloille touoille, ruista repimään ja nauriita kylvämään, se sanoi menevänsä kankaan alle. Viimeisimmän tutkimuksen mukaan Kangasala-nimi tarkoittaa kuivaa, kovapohjaista kulkureittiä. Kangas-sana on ajoitettu pronssikaudelta peräisin olevaksi, germaaniseksi lainasanaksi.
Kangasala tunnetaan Sakari Topeliuksen runosta "Kesäpäivä Kangasalla", josta Gabriel Linsén sävelsi rakastetun laulun. Laulussa ylistetään Roineen "armaisia aaltoja" ja Längelmäveden hohtelua. Kesäpäivä Kangasalla on valittu Pirkanmaan maakuntalauluksi.
Kangasala on erityisen kuuluisa vanhoista autoistaan, sijaitseehan harjumaisemissa peräti kaksi vanhojen autojen museota. Suomen autoistumisen aikaa valottavaan Mobiliaan on helppo tulla vaikkapa vesiteitse omalla veneellä, Vehoniemen automuseo puolestaan sijaitsee upealla näköalapaikalla Vehoniemen harjulla aivan näkötornin ja luontopolkujen läheisyydessä.
Kartanot
Kangasala on kuuluisa myös kartanoistaan ja niiden kuuluisista asukkaista. Liuksialan kartanossa eleli kuningatar Kaarina Maununtytär aikoinaan vuosikymmeniä, Wääksyn kartanossa taas Juhana herttuan rakastettu Kaarina Hannuntytär.
Luonto ja retkeily
Luontonsa puolesta Kangasala voi ylpeillä upeilla harjuillaan. Kuntaa halkova harjujono kulkee Kirkkoharjusta Keisarinharjun kautta Vehoniemenharjuun, joka on rauhoitettu luonnonsuojelualueeksi. Kangasalan moni-ilmeisestä luonnosta löytyy kosken kuohuja lukuun ottamatta kaikkia Suomen luonnolle tyypillisiä piirteitä: kauniita laajoja peltoalueita, korkeita harjuja, pieniä ja suuria järviä, lintujärviä ja metsälampia, rämeistä suomaastoa, laajahkoja metsäisiä maita ja lehteviä alueita.
Matkailu
Humisevia harjuja. Hopeisia järvenselkiä. Uljaita erämaita. Erikoisia luonnonmuodostumia. Harvinaisia lintuja. Kivikautisia asuinpaikkoja. Kirkkoja. Kartanoita. Kulttuurimaisemia. Kesäteatteria. Kädentaitajia. Autoja, joissa kromi kiiltää ja nahka tuoksuu. Ihastu Kangasalaan. Harjut ja näkötornit ovat aina olleet Kangasalan tavaramerkki. Täällä voit ihailla maisemia näkötornista neljältä harjulta, joista Keisarinharjulta avautuva näkymä äänestettiin viime vuonna Pirkanmaan kauneimmaksi
SARSA
Pohjoismaiden suurin luonnonmullistus tapahtui Kangasalla kesäkuussa 1604. Sarsa Kangasalan Huutijärvellä on yksi Suomen tärkeimpiä esihistoriallisia asuinpaikkoja. Runsaiden esinelöytöjen mukaan paikalla on ollut asutusta jo 9000 vuotta. Asutus oli keskittynyt kapeana vyöhykkeenä järvien välissä olleelle niemelle.
Ajan mittaan Sarsaan kehittyi hyvin omaleimainen kultuuri, josta kertovat mm. kivikauden tekstiilikeramiikkalöydöt, ns. sarsankeramiikka. Kangasalan Sarsa on antanut nimensä Sarsan keramiikalle, tekstiilikeramiikan alueelliselle ryhmälle. Sarsa ei ole yksi asuinpaikka, vaan neliökilometrin laajuinen asuinpaikka-alue, jossa lasketaan olevan 21 erillistä asuinpaikkaa. Asutusta alueella on ollut ainakin 5000 vuoden ajan. Sen on mahdollistanut suotuisat luonnonolosuhteet. Kivikauden alkupuolelta 1600-luvun alkuun, siis noin 6000 - 7000 vuoden ajan, Längelmävesi ja Vesijärvi ovat laskeneet vetensä Roineeseen Sarsan uoman kautta.
Ajankohta, jolloin Sarsan uoma miltei kuivui tunnetaan tarkasti. Längelmävesi puhkaisi maankohoamisen seurauksena kaakossa itselleen uuden uoman Iharinkosken kohdalle vuonna 1604. Sen seurauksena Sarsan uoma jäi pääosin kuiville. Vesijärvi laskee vetensä edelleen Längelmäveden muinaisen uoman pohjalle syntynyttä Vääksynjokea pitkin, joka on kuitenkin vaatimaton verrattuna aiempaan Sarsan uomaan. Kaivaushavaintojen mukaan veden pinta on hitaasti kohonnut pudotakseen äkillisesti vuoden 1604 katastrofin yhteydessä noin 3 metriä.
KIINNOSTAVAA
• Kangasala-talo
• Kimmo Pyykkö taidemuseo
• Äijälä - Karjalainen Kulttuurikeskus
• Auto- ja tiemuseo Mobilia, Mobilian Autokylä, Autoglym gallery, Rallyn Hall of Fame-osasto
• Vanha urkutehdas
• Haralanharjun, Vehoniemen ja Kirkkoharjun näkötorni sekä näköalatasanne Keisarin Portaat Keisarinharjulla
