Karvian kunta

Asukasluku: 2 471
Pinta-ala: 520 km²
Perustamisvuosi: 1866

Karvian kunta sijaitsee Satakunnan pohjoisimpana, rajoittuen Etelä-Pohjanmaahan ja Pirkanmaahan. Karvian sijoittuu Suomen selälle ja sen korkein kohta kohoaa 186 metriä meren pinnan yläpuolelle Kauraharjussa. Maisema muodostuu kangasmetsistä pohjavesialueineen ja suoalueista turvetuotantoineen. Järvet ja joet halkovat maisemaa.

Karviassa voi kokea aidon maalaistunnelman, sillä kunta on säilyttänyt alkutuotannon eli maatalouden ja maidontuotannon yhtenä tärkeimmistä elinkeinoista.

Tapahtumat
Tarjolla vuosittain; Kyrönkankaan pelimannipäivä, Pääsiäsvalkiat, luontokuvausretkiä, yölinturetkiä, kalailta, kotiseutujuhla, kesäteatteria, Karvia- Päivät, 1600- luvun pitopöytä, Jokkisajot, Willin kansan viikko, teatteri Sampolan esityksiä, Joulurauhan julistus metsän eläimille ja paljon muuta. Lisätietoja Karvian kunta p. 02- 572790 ja http://www.karvia.fi/matkailury/main.php

Karvian matkailukartta/ kohteet
http://www.karvia.fi/matkailury/kartta.html

Historiaa
Karviasta on löytynyt kivikautisia (8000-1300 eKr) esineitä, silloisen suurjärven rannalta. Alunperin Karvia oli Suur-Sastamalan pohjoisin kolkka. 1200-luvulla se jakaantui Kyröksi ja Karkuksi. Perimätietohan kertoo karvialaisten kirkkomatkoista Karkkuun. Karviassa ei silloin kuitenkaan ollut asukkaita, mutta täällä metsästysmatkoilla olleet ihmiset kävivät kirkossa juuri Karkussa. Jotkut tutkijat ovat esittäneet, että Karvian nimi tulee Karkussa olevan Karvan talon mukaan.

Karviaan perustettiin 1630-luvulla Kyrön Skanssi niminen linnake, jonka tarkoituksena oli pitää silmällä sotilaskarkureita. Kyrön Skanssi sijaitsi Pohjanmaan ja Suomen silloisella rajalla. 1650-luvulla sinne perustettiin kestikievari, jonka asukkaat kiivaasti vastustivat Karvianjoen uutta asutusta. Nuijasodan aikoihin (1596) Karviaan rakennettiin ensimmäinen vakituinen asumus, ilmeisesti Kar¬vianjärven rannalle Tontinmäelle. Se ei ollut mikään pieni tönö, vaan käsitti 15 eri rakennusta.

Luonto
Karvian luonnon erityispiirteistä voidaan mainita suot, laajat mäntykankaat ja sora-alueet sekä Karvianjoen vesistö. Karvian monipuolinen ja vaihteleva luonto tarjoaa monenlaista nähtävää, kangasmetsiä, soita, järviä, jokia ja peltoaukeita. Retkeilijälle on siis tarjolla monenlaista nähtävää. Voi patikoida pitkospuilla Kauhaneva-Pohjankankaan kansallispuistossa, pyöräillä kangasteillä, meloa Karvianjoessa, kalastella, poimia marjoja ja pulahtaa uimaan järveen.

Hiljainen luonto tarjoaa myös asuinpaikan monelle eläimelle. Karviassa voi nähdä esimerkiksi peuroja, hirviä, kettuja, jäniksiä, majavia ja kärppiä. Lintubongareille monet suoalueet, metsät ja lintujärvet ovat oivaa paikkaa nähdä muun muassa joutsenia, kurkia, hanhia, metsoja, teeriä, fasaaneja, pöllöjä, haukkoja, tikkoja ja monenlaisia sorsalintuja. Eritoten muuttoaikana lintukuorojen ääni kuuluu koko pitäjässä.

Luontoon pääsee Karviassa tutustumaan myös monenlaisten tapahtumien ja retkien välityksellä. Esimerkkeinä luontokuvausretkiä, yölintujen kuuntelua, kalailtoja, veneretkiä, pyöräilytapahtumia, yöhiihtoa, luontoruokailua ja eläinten joulurauhan julistaminen. Kunnan alueella sijaitsee myös osa Kauhanevan-Pohjankankaan kansallispuistoa.

Tuulimyllyt
Karvian vanhoja rakennustaitoja on nähtävillä tuulimyllyissä. Niitä on vielä muutama jäljellä. Yksityisomistuksessa olevia tuulimyllyjä näkee Ämmälänkylässä, Sarankylässä Karvianjärven rannalla sekä Rannankylässä Ojajärven rannassa.

Kivisillat
Perinteisestä sillanrakennustaidosta on Karviassa hyvät esimerkit. Vanhoja hyvinsäilyneitä kivisiltoja voi ihailla ihan uusien teiden vieressä. Sarvelasta löytyy Otavan silta, Kantista Suomijoen silta ja Tuulenkylästä Parkanotien varresta Kattilajoen silta.

KIINNOSTAVAA

• Puukirkko
• Pohjankankaan-Kauhanevan kansallispuisto
• Kyrönkankaan museotie