Jämijärven kunta
Jämijärven kunta
Jämijärven kunta - Kunta-info | Turisti-info
Yhteystiedot
Peijarintie 5 A
38800 Jämijärvi
38800 Jämijärvi
| Puhelin |
|
|---|---|
| Fax |
|
| Kotisivut | www.jamijarvi.fi |
Yleiskuvaus
Asukasluku: 2 001
Pinta-ala: 224 km²
Perustamisvuosi: 1865
Jämijärven kunta sijaitsee Hämeen - ja Pohjankankaan kainalossa. Leimaa-antavana Jämijärvelle kokonaisuudessaan on sen korkeus merenpinnasta, joka antaa luonnolle osittain Lappimaisia piirteitä.
Jämi on osa Hämeenkankaan harjualuetta. Se on muodostunut n. 9500-9600 vuotta sitten jääkauden sulamisvaiheen aikana. Tällöin täytti sekä Jämijärven että Kyrösjärven altaat pohjoisesta päin suuri jäätikön kielekevirta ja Pohjanlahden suunnalta lännestä työntyi toinen kieleke. Näiden kahden kielekevirran väliseen laaksoon ohjautuneet runsaat sulamisvedet lajittelivat ja kerrostivat jään mukana kulkeutunutta kiviainesta komeaksi Hämeenkankaan selänteeksi.
Jämin harjut, Soininharju, Niiniharju ja Koivistonharju muodostavat komean harjukokonaisuuden, jonka lakitasanne kohoaa 85 metriä Jämijärven pintaa ja 185,4 metriä nykyistä Itämeren pintaa ylemmäs. Yhdessä Ikaalisten puolella olevan Vatulanharjun kanssa nämä kuuluvat maamme korkeimpien harjujen joukkoon.
Eräs Jämin harjujen erityispiirre ovat supat eli jämijärveläisittäin vadit. Nekin ovat syntyneet jääkauden sulamisvaiheen aikana, kun sulavesien kasaamaan harjuainekseen hautautuneet suuret jäälohkareet sulivat vähitellen muodostaen mm. suppilomaiset Pikkuvadin, Isovadin, Niiniharjunvadin ja Koivistonvadin. Jotain näiden lohkareiden koosta kertoo se, että Niiniharjunvadissa on nykyään laskettelurinne hiihtohisseineen. Kasvustoltaan Jämin maastot ovat pääosin melko karuja, mutta Niiniharjulla esiintyy nimensä mukaisesti mm. lehmusta eli niinipuuta. Oman leimansa Jämin luonnolle antavat runsaista pohjavesivaroista pulppuavat lähteet.
Hämeenkangas, sen harjut ja suot ovat arvokkaat geologisen historiansa, luontonsa sekä kasvi- ja eläinlajistonsa ansiosta. Harjuja hallitsevat mäntymetsät ja jäkälikkökankaat, harjurinteiden alapuolella keidassuot ja lähteiköt. Hämeenkangasta on kehitetty monikäyttöalueena. Kolme luontopolkua tekevät Hämeenkangasta ja sen monia mielenkiintoisia erikoiskohteita tutuiksi retkeilijöille Jämillä. Jämin Soininharjun luontohavaintotornissa pääsee nousemaan noin 200 metriin yli merenpinnan ja ihailemaan sieltä ympäröivää luontoa ja maisemaa.
Jämin vaihtelevat maastot soveltuvat erinomaisesti hiihtoon. Vaikeusasteita löytyy helposta aina kansainvälisen hiihtoliiton vaatimukset täyttävään saakka. Valaistua latua on 7 km ja muita hoidettuja kunto- ja kilpalatuja n. 40 km. Myös Pirkan hiihto kulkee Jämin kautta. Hiihtäminen ja muu kylmässä tapahtuva liikunta Jämillä on niin mukavaa, että sitä halutaan harrastaa kesäisinkin. Niinpä JÄMIN LUMIMAAILMAN rakentaminen aloitettiin keväällä 2002 ja hiihtämään päästiin 10.10.2002! Lumimaailmassa voit myös pelata curlingia.
Niiniharju
Niiniharjussa kasvaa nimensäkin mukaisesti niinipuuta eli lehmusta. Se lienee jäänteitä niistä ajoista, jolloin jääkauden jälkeen jalot lehtipuut olivat täälläkin yleisiä. Niiniharjun lehtoalue on erikoinen myös siksi, että karun sora- ja hiekkaharjun päälle on muodostunut ravinnerikas hieta-alue, joka on huomattavasti ympäristöään rehevämpi ja jossa kasvaa runsas sekapuusto ja monimuotoinen pintakasvisto, jossa on mm. sananjalkaa ja monia mustikkatyypin kasveja.
Vesistöt
Hämeenkankaan pohjoispuolella kimaltelee kesäisin Jämijärvi, jonka on sanottu olevan koko Pohjois-Satakunnan helmi. Vuonna 1871 Jämijärven kappalainen kirjailija Wilh. Carlsson kirjoitti siitä ihastellen näin: "Tämä 12 wirstaa (vähän yli 10 km) pitkä monimutkainen järvi on maamme kaunihimpia sen monien ihanain saarten, joita on lähes 50, lahtien ja salmien tähden. Werrattoman kauniita olivat nuo saaret luonnollisessa tilassaan lehtipuistone; mutta ovat ne paljo kadottaneet luonnon ihanuuttaan sen kautta että niissä melkein kaikissa on tehty niittyjä, peltoa ja asunnoitakin ja muutoin suottakin lehtipuita pois hakattu." Tuon kuvauksen jälkeen lienee monin paikoin lehtipuutkin palautuneet ja rannat ja saarinäkymät tarjoavat upeita vihreitä näkymiä.
Inspiraatio ilmailulle
Ilmailutoiminta sai Jämillä alkunsa v. 1935, kun Suomen Kuvalehti järjesti kilpailun sopivan purjelennon keskuspaikan löytämiseksi. Jämijärven Soininharju tuli valituksi ja samana vuonna perustettiin Jämin ilmailukoulu. Paikan valinnassa oli ratkaiseva tekijä 160 m merenpinnasta kohoava hiekkaharju, jota käytetään purjelennon alkeiskoulutuksessa hyväksi. Lentotoiminta kehittyikin nopeasti ja v. 1938 järjestettyä lentonäytöstä saapui katsomaan yli 10.000 henkeä!
Tänä päivänä Jämillä näkee purjekoneiden lisäksi riippuliitimiä, laskuvarjohyppääjiä, lennokkeja, experimental -koneita, taitolentäjiä ynnä muita lentäviä artikkeleita. Ilmailun harrastajille Jämi on edelleen ykkönen.
KIINNOSTAVAA
• Jämin ilmailukoulu
• Perhepuisto
• Kotiseutumuseo
Ilmoita muuttuneista tiedoista
Pinta-ala: 224 km²
Perustamisvuosi: 1865
Jämijärven kunta sijaitsee Hämeen - ja Pohjankankaan kainalossa. Leimaa-antavana Jämijärvelle kokonaisuudessaan on sen korkeus merenpinnasta, joka antaa luonnolle osittain Lappimaisia piirteitä.
Jämi on osa Hämeenkankaan harjualuetta. Se on muodostunut n. 9500-9600 vuotta sitten jääkauden sulamisvaiheen aikana. Tällöin täytti sekä Jämijärven että Kyrösjärven altaat pohjoisesta päin suuri jäätikön kielekevirta ja Pohjanlahden suunnalta lännestä työntyi toinen kieleke. Näiden kahden kielekevirran väliseen laaksoon ohjautuneet runsaat sulamisvedet lajittelivat ja kerrostivat jään mukana kulkeutunutta kiviainesta komeaksi Hämeenkankaan selänteeksi.
Jämin harjut, Soininharju, Niiniharju ja Koivistonharju muodostavat komean harjukokonaisuuden, jonka lakitasanne kohoaa 85 metriä Jämijärven pintaa ja 185,4 metriä nykyistä Itämeren pintaa ylemmäs. Yhdessä Ikaalisten puolella olevan Vatulanharjun kanssa nämä kuuluvat maamme korkeimpien harjujen joukkoon.
Eräs Jämin harjujen erityispiirre ovat supat eli jämijärveläisittäin vadit. Nekin ovat syntyneet jääkauden sulamisvaiheen aikana, kun sulavesien kasaamaan harjuainekseen hautautuneet suuret jäälohkareet sulivat vähitellen muodostaen mm. suppilomaiset Pikkuvadin, Isovadin, Niiniharjunvadin ja Koivistonvadin. Jotain näiden lohkareiden koosta kertoo se, että Niiniharjunvadissa on nykyään laskettelurinne hiihtohisseineen. Kasvustoltaan Jämin maastot ovat pääosin melko karuja, mutta Niiniharjulla esiintyy nimensä mukaisesti mm. lehmusta eli niinipuuta. Oman leimansa Jämin luonnolle antavat runsaista pohjavesivaroista pulppuavat lähteet.
Hämeenkangas, sen harjut ja suot ovat arvokkaat geologisen historiansa, luontonsa sekä kasvi- ja eläinlajistonsa ansiosta. Harjuja hallitsevat mäntymetsät ja jäkälikkökankaat, harjurinteiden alapuolella keidassuot ja lähteiköt. Hämeenkangasta on kehitetty monikäyttöalueena. Kolme luontopolkua tekevät Hämeenkangasta ja sen monia mielenkiintoisia erikoiskohteita tutuiksi retkeilijöille Jämillä. Jämin Soininharjun luontohavaintotornissa pääsee nousemaan noin 200 metriin yli merenpinnan ja ihailemaan sieltä ympäröivää luontoa ja maisemaa.
Jämin vaihtelevat maastot soveltuvat erinomaisesti hiihtoon. Vaikeusasteita löytyy helposta aina kansainvälisen hiihtoliiton vaatimukset täyttävään saakka. Valaistua latua on 7 km ja muita hoidettuja kunto- ja kilpalatuja n. 40 km. Myös Pirkan hiihto kulkee Jämin kautta. Hiihtäminen ja muu kylmässä tapahtuva liikunta Jämillä on niin mukavaa, että sitä halutaan harrastaa kesäisinkin. Niinpä JÄMIN LUMIMAAILMAN rakentaminen aloitettiin keväällä 2002 ja hiihtämään päästiin 10.10.2002! Lumimaailmassa voit myös pelata curlingia.
Niiniharju
Niiniharjussa kasvaa nimensäkin mukaisesti niinipuuta eli lehmusta. Se lienee jäänteitä niistä ajoista, jolloin jääkauden jälkeen jalot lehtipuut olivat täälläkin yleisiä. Niiniharjun lehtoalue on erikoinen myös siksi, että karun sora- ja hiekkaharjun päälle on muodostunut ravinnerikas hieta-alue, joka on huomattavasti ympäristöään rehevämpi ja jossa kasvaa runsas sekapuusto ja monimuotoinen pintakasvisto, jossa on mm. sananjalkaa ja monia mustikkatyypin kasveja.
Vesistöt
Hämeenkankaan pohjoispuolella kimaltelee kesäisin Jämijärvi, jonka on sanottu olevan koko Pohjois-Satakunnan helmi. Vuonna 1871 Jämijärven kappalainen kirjailija Wilh. Carlsson kirjoitti siitä ihastellen näin: "Tämä 12 wirstaa (vähän yli 10 km) pitkä monimutkainen järvi on maamme kaunihimpia sen monien ihanain saarten, joita on lähes 50, lahtien ja salmien tähden. Werrattoman kauniita olivat nuo saaret luonnollisessa tilassaan lehtipuistone; mutta ovat ne paljo kadottaneet luonnon ihanuuttaan sen kautta että niissä melkein kaikissa on tehty niittyjä, peltoa ja asunnoitakin ja muutoin suottakin lehtipuita pois hakattu." Tuon kuvauksen jälkeen lienee monin paikoin lehtipuutkin palautuneet ja rannat ja saarinäkymät tarjoavat upeita vihreitä näkymiä.
Inspiraatio ilmailulle
Ilmailutoiminta sai Jämillä alkunsa v. 1935, kun Suomen Kuvalehti järjesti kilpailun sopivan purjelennon keskuspaikan löytämiseksi. Jämijärven Soininharju tuli valituksi ja samana vuonna perustettiin Jämin ilmailukoulu. Paikan valinnassa oli ratkaiseva tekijä 160 m merenpinnasta kohoava hiekkaharju, jota käytetään purjelennon alkeiskoulutuksessa hyväksi. Lentotoiminta kehittyikin nopeasti ja v. 1938 järjestettyä lentonäytöstä saapui katsomaan yli 10.000 henkeä!
Tänä päivänä Jämillä näkee purjekoneiden lisäksi riippuliitimiä, laskuvarjohyppääjiä, lennokkeja, experimental -koneita, taitolentäjiä ynnä muita lentäviä artikkeleita. Ilmailun harrastajille Jämi on edelleen ykkönen.
KIINNOSTAVAA
• Jämin ilmailukoulu
• Perhepuisto
• Kotiseutumuseo
