Halsuan kunta
Halsuan kunta
Halsuan kunta - Kunta-info | Turisti-info
Yhteystiedot
Kauppisentie 5
69510 Halsua
69510 Halsua
| Puhelin |
|
|---|---|
| Fax |
|
| Kotisivut | www.halsua.fi |
Yleiskuvaus
Asukasluku: 1270
Pinta-ala: 428 km²
Perustamisvuosi: 1868
Halsua on noin 1500 asukkaan maaseutukunta eteläisellä Keski-Pohjanmaalla ja kuuluu Kaustisen seutukuntaan. Halsua on tullut tunnetuksi mm. talkooperinteestä, perennapuistosta, ravihevosista ja pesäpallosta.
Halsua on saanut huomiota myös yleisestä turvallisuudesta. Halsualta löytyy monipuolisia ja luonnonläheisiä asuntotontteja ympäri kuntaa. Teollisuus työllistää entistä enemmän halsualaisia. Tästä on hyviä esimerkkejä mm. betonialan yritys Hietalahti ja Pojat Oy sekä talotehdas, Teijo-Talot Pohjanmaa Oy.
Halsua – luonnon keskellä
Halsuan kylien ja maatilojen hyvin hoidettu viljely- ja kulttuurimaisema on maaseutua parhaimmillaan. Laiduntavat lehmät ja hevoset kuuluvat Halsuan kesään.
Soiden ja erämaiden Halsua löytyy mm. Soidinkallion luontopolun varrelta. Tottumatonkin kulkija voi kokea turvallisesti erämaan rauhaa poluilla ja pitkospuilla. Suomenselän erämailta löytyy kauniita lampi- ja suonäkymiä. Siellä voi kohdata myös metsäpeuratokan ja muita eläimiä. Pahka- ja Pennikijoet sekä Venetjoen tekojärvi ja Halsuanjärvi ovat suosittuja kalapaikkoja niin kesällä kuin talvellakin.
Töppösen luolikko on jääkauden jälkeen noin 8000 vuotta sitten muodostunut noin 750 hehtaarin suuruinen kivikkoalue Kanniston ja Ylikylän välisellä alueella, joka on erikoisuudessaan ja laajuudessaan näkemisen arvoinen.
Valaistut ladut ja kuntopolut Käpylän urheilualueella ovat käytettävissä ympäri vuoden. Moottorikelkkareittien solmukohta on Masalan lomakylässä Halsuanjärven rannalla.
Perennapuistossa voit tutustua pihan monivuotisiin kukkiin ilman pääsymaksua. Puisto sijaitsee Halsuan kunnan keskustassa kunnantalon vieressä. Sisäänkäynti on Grilli-Kahvila Kotipesän luota. Puistoon on istutettu yli 600 erilaista kasvia, pääasiassa perennoja. Nähtävää riittää alkukeväästä aina syksyyn saakka.
Hevostaloudella on ollut aina vankka jalansija Halsualla. Ravihevosista tunnetuin on tällä hetkellä Reino Salmelan Villiari. Halsua on Suomen ravihevosrikkaimpia kuntia väkilukuun suhteutettuna. Tunnelmalliset miljoonaravit Halsuan Käpylän raviradalla keräävät joka kesä väkeä laajalta alueelta.
Halsua historian saatossa
Halsualta on löydetty Karhulahden talon maalta komea, lähes 15 cm pitkä pronssinen kaarisolki, joka ajoittuu 800-luvulle, alkavalle viikinkiajalle. Perhonjokilaakson satunnaiset rautakautiset löydöt ovat ilmeisesti etelästä tulleiden eränkävijöitten muistoja. Hämäläisten ja yläsatakuntalaisten eränkäyntitie on harjuja noudatellen ja vesistöjä seuraten kulkenut asutuilta rintamailta Keski-Pohjanmaan takamaille. Läheltä Halsuanjärveä löydetty solki on tällainen erätien muisto. Solki on ollut mallina Kalevala Korun valmistamassa ensimmäisessä korussa ja nyt sitä on saatavana Halsuan Kehittämisyhdistyksen toimittamana mm. korva- ja rintakoruna.
Kansanmusiikin harrastus
Perhonjokilaaksossa oli 1800-luvun kuluessa virinnyt elävä kansanmusiikin harrastus. Kaustislaissyntyinen Kreeta Haapasalo muutti v. 1869 Halsuan Kalliokoskelle ja eli siellä Alitalossa neljä vuotta. Kantele-Kreetan menestyksen innoittamina monet Halsuan kanteleen- ja viulunsoittajat lähtivät vuosisadan loppupuoliskolla kiertelemään Etelä- ja Keski-Suomen kaupunkeihin ja kyliin. Kreetan sisarpuolen tyttärestä, Priita-Liisasta tuli Halsuan seudun ensimmäinen tunnettu kanteleensoittaja.
KIINNOSTAVAA
• Perennapuisto
• Töppösen luolikko
Ilmoita muuttuneista tiedoista
Pinta-ala: 428 km²
Perustamisvuosi: 1868
Halsua on noin 1500 asukkaan maaseutukunta eteläisellä Keski-Pohjanmaalla ja kuuluu Kaustisen seutukuntaan. Halsua on tullut tunnetuksi mm. talkooperinteestä, perennapuistosta, ravihevosista ja pesäpallosta.
Halsua on saanut huomiota myös yleisestä turvallisuudesta. Halsualta löytyy monipuolisia ja luonnonläheisiä asuntotontteja ympäri kuntaa. Teollisuus työllistää entistä enemmän halsualaisia. Tästä on hyviä esimerkkejä mm. betonialan yritys Hietalahti ja Pojat Oy sekä talotehdas, Teijo-Talot Pohjanmaa Oy.
Halsua – luonnon keskellä
Halsuan kylien ja maatilojen hyvin hoidettu viljely- ja kulttuurimaisema on maaseutua parhaimmillaan. Laiduntavat lehmät ja hevoset kuuluvat Halsuan kesään.
Soiden ja erämaiden Halsua löytyy mm. Soidinkallion luontopolun varrelta. Tottumatonkin kulkija voi kokea turvallisesti erämaan rauhaa poluilla ja pitkospuilla. Suomenselän erämailta löytyy kauniita lampi- ja suonäkymiä. Siellä voi kohdata myös metsäpeuratokan ja muita eläimiä. Pahka- ja Pennikijoet sekä Venetjoen tekojärvi ja Halsuanjärvi ovat suosittuja kalapaikkoja niin kesällä kuin talvellakin.
Töppösen luolikko on jääkauden jälkeen noin 8000 vuotta sitten muodostunut noin 750 hehtaarin suuruinen kivikkoalue Kanniston ja Ylikylän välisellä alueella, joka on erikoisuudessaan ja laajuudessaan näkemisen arvoinen.
Valaistut ladut ja kuntopolut Käpylän urheilualueella ovat käytettävissä ympäri vuoden. Moottorikelkkareittien solmukohta on Masalan lomakylässä Halsuanjärven rannalla.
Perennapuistossa voit tutustua pihan monivuotisiin kukkiin ilman pääsymaksua. Puisto sijaitsee Halsuan kunnan keskustassa kunnantalon vieressä. Sisäänkäynti on Grilli-Kahvila Kotipesän luota. Puistoon on istutettu yli 600 erilaista kasvia, pääasiassa perennoja. Nähtävää riittää alkukeväästä aina syksyyn saakka.
Hevostaloudella on ollut aina vankka jalansija Halsualla. Ravihevosista tunnetuin on tällä hetkellä Reino Salmelan Villiari. Halsua on Suomen ravihevosrikkaimpia kuntia väkilukuun suhteutettuna. Tunnelmalliset miljoonaravit Halsuan Käpylän raviradalla keräävät joka kesä väkeä laajalta alueelta.
Halsua historian saatossa
Halsualta on löydetty Karhulahden talon maalta komea, lähes 15 cm pitkä pronssinen kaarisolki, joka ajoittuu 800-luvulle, alkavalle viikinkiajalle. Perhonjokilaakson satunnaiset rautakautiset löydöt ovat ilmeisesti etelästä tulleiden eränkävijöitten muistoja. Hämäläisten ja yläsatakuntalaisten eränkäyntitie on harjuja noudatellen ja vesistöjä seuraten kulkenut asutuilta rintamailta Keski-Pohjanmaan takamaille. Läheltä Halsuanjärveä löydetty solki on tällainen erätien muisto. Solki on ollut mallina Kalevala Korun valmistamassa ensimmäisessä korussa ja nyt sitä on saatavana Halsuan Kehittämisyhdistyksen toimittamana mm. korva- ja rintakoruna.
Kansanmusiikin harrastus
Perhonjokilaaksossa oli 1800-luvun kuluessa virinnyt elävä kansanmusiikin harrastus. Kaustislaissyntyinen Kreeta Haapasalo muutti v. 1869 Halsuan Kalliokoskelle ja eli siellä Alitalossa neljä vuotta. Kantele-Kreetan menestyksen innoittamina monet Halsuan kanteleen- ja viulunsoittajat lähtivät vuosisadan loppupuoliskolla kiertelemään Etelä- ja Keski-Suomen kaupunkeihin ja kyliin. Kreetan sisarpuolen tyttärestä, Priita-Liisasta tuli Halsuan seudun ensimmäinen tunnettu kanteleensoittaja.
KIINNOSTAVAA
• Perennapuisto
• Töppösen luolikko
