Korsnäsin kunta
Korsnäsin kunta
Korsnäsin kunta - Kunta-info | Turisti-info
Yhteystiedot
Strandvägen 4323
66200 Korsnäs
66200 Korsnäs
| Puhelin |
|
|---|---|
| Fax |
|
| Kotisivut | www.korsnas.fi |
| Sähköposti |
|
Yleiskuvaus
Asukasluku: 2256
Pinta-ala: 1425 km²
Perustamisvuosi: 1887
Korsnäs on Suomen mantereen läntisin kunta. Kunnassa on pitkä ja kivinen rannikko Pohjanlahteen. Kunnan kolmesta suuresta saaresta Halsön-saari ja Södra Björkön-saari tarjoavat mahdollisuuden vaelteluun koskemattomassa saaristomiljöössä. Bredskärissä on sen sijaan paljon vapaa-ajanasutusta.
Korsnäsin sisäosille ovat ominaista suot ja metsät. Vain noin 15 % kunnan pinta-alasta on viljeltyä maata. Korsnäsissä kukoistaa elinkeinoelämä. Melkein puolet kunnan työvoimasta työskentelee oman yrityksen tai perheyrityksen piirissä. Turkistarhaus ja kasvihuoneviljely hallitsevat ja lisäksi löytyy noin 200 eri alojen pk-yhtiötä.
Vanhan ajan Korsnäs
Suuri muinaislöytöjen määrä osoittaa, että Korsnäsiä on asutettu samaan tahtiin kuin manner on kohonnut merestä. Monet näkyvät jäännökset ovat rautakaudelta ennen roomalaisaikaa, siis ennen Kristuksen syntymää. Ensimmäisten pysyvien asukkaiden, kalastajien ja metsästäjien, arvioidaan asettuneen tälle seudulle 1200-luvun alussa. Elinkeinoja täydensivät myöhemmin peltoviljely ja karjatuotanto.
Korsnäs mainitaan historiallisissa kirjoituksissa ensimmäisen kerran vuonna 1442 nimellä Kårsnäss. Molpe (Moikipä) ja Harrström (Harffuaström) voidaan ajoittaa vuosiin 1490 ja 1494. Vuonna 1887 Korsnäsista tuli itsenäinen kunta, jolla nyt on takanaan runsaat sata jatkuvan kehityksen vuotta.
Korsnäs tänään
Korsnäs on maailman ruotsinkielisin kunta. Peräti vajaat 98 % väestöstä puhuu ruotsia äidinkielenään.
KIINNOSTAVAA
• Korsnäsin Pappilamuseo ja kotiseutumuseo
• Merenkurkun saaristo
• Harrströmin vanha kivisilta
• Maailman perintökohde Molpehällorna
Pinta-ala: 1425 km²
Perustamisvuosi: 1887
Korsnäs on Suomen mantereen läntisin kunta. Kunnassa on pitkä ja kivinen rannikko Pohjanlahteen. Kunnan kolmesta suuresta saaresta Halsön-saari ja Södra Björkön-saari tarjoavat mahdollisuuden vaelteluun koskemattomassa saaristomiljöössä. Bredskärissä on sen sijaan paljon vapaa-ajanasutusta.
Korsnäsin sisäosille ovat ominaista suot ja metsät. Vain noin 15 % kunnan pinta-alasta on viljeltyä maata. Korsnäsissä kukoistaa elinkeinoelämä. Melkein puolet kunnan työvoimasta työskentelee oman yrityksen tai perheyrityksen piirissä. Turkistarhaus ja kasvihuoneviljely hallitsevat ja lisäksi löytyy noin 200 eri alojen pk-yhtiötä.
Vanhan ajan Korsnäs
Suuri muinaislöytöjen määrä osoittaa, että Korsnäsiä on asutettu samaan tahtiin kuin manner on kohonnut merestä. Monet näkyvät jäännökset ovat rautakaudelta ennen roomalaisaikaa, siis ennen Kristuksen syntymää. Ensimmäisten pysyvien asukkaiden, kalastajien ja metsästäjien, arvioidaan asettuneen tälle seudulle 1200-luvun alussa. Elinkeinoja täydensivät myöhemmin peltoviljely ja karjatuotanto.
Korsnäs mainitaan historiallisissa kirjoituksissa ensimmäisen kerran vuonna 1442 nimellä Kårsnäss. Molpe (Moikipä) ja Harrström (Harffuaström) voidaan ajoittaa vuosiin 1490 ja 1494. Vuonna 1887 Korsnäsista tuli itsenäinen kunta, jolla nyt on takanaan runsaat sata jatkuvan kehityksen vuotta.
Korsnäs tänään
Korsnäs on maailman ruotsinkielisin kunta. Peräti vajaat 98 % väestöstä puhuu ruotsia äidinkielenään.
KIINNOSTAVAA
• Korsnäsin Pappilamuseo ja kotiseutumuseo
• Merenkurkun saaristo
• Harrströmin vanha kivisilta
• Maailman perintökohde Molpehällorna
