Nilla

SUNNUNTAI, 28. HEINÄKUUTA 2013
10 000 kappaletta kunkkarikarttoja huh heijaa

Tiedättekö kuinka kuumissa merkeissä viikonloppu menikään. Me oltiin ihanien tyttösten kanssa Kuninkuusraveilla Kuopion suunnilla jakelemassa kunkkarikarttoja, joita meillä olikin noin 10 000 kappaletta laatikoissaan. Loppua ei tuntunut näkyvän sitten ei missään vaiheessa. Helle paahti jokaiselle kauniit hiharusketukset, eikä pilvetkään taivaalla härnännyt. Taivas oli aivan niinkuin kuvissakin; sininen!

Tässä lauantaiaamuna napsittu kuva aamukahvia nauttiessa Petran, Hennan ja Annikan kanssa.

Kahvitteluiden ja sotasuunnitelmien jälkeen suunnattiin meidän messuteltalle, josta oli hyvät ja kuuluvat näkyvät lavalle. Meitä oli viihdyttämässä ihanat suomipop -biisit, joiden tahdissa jaksoi kirjaimellisesti laulaen työtä tehdä :) Välillä tanssijalkakin vipattaen!

Paikalla oli arvontaakin, jossa pystyi osallistumaan 500 euron arvoisen matkalahjakortin arvontaan. Kelle lie onni persuutta potkaissut!

Käytiin myös jakamassa jääkarhulle vähän kunkkarikarttoja, ettei itä-suomessa matkaaminen olisi niin vaikeaa!

Tämän nähdessä (tyhjyyttä laatikoista huutava teltta) ei voitu muuta kuin kiljua, nauraa ja iloita. 10 000 karttaa oli jaettu ja hymy vieläkin huulilla. Lihakset kipeinä mutta mieli korkealla ihanasta, vaikkakin rankasta viikonlopusta. Hyvä me!

Vaikka välillä viikonlopun aikana tuntuikin, ettei tämmöiseen karttojenjakotyöhön enää koskaan suostuisi niin voin sanoa että kylläpä vielä suostuisin. Paikalla pääsi juttelemaan niin monen iloisen ja muutamasti myös kärttyisen ihmisen kanssa, ettei tästä viikonlopusta menoa puuttunut!

 

TORSTAI, 25. HEINÄKUUTA 2013
Sydän pakahtuneena luonnon kauneuteen

Sydän pakahtuu, itkee verta ja riemuitsee. Kuinka voikaan löytyä paikkoja minne haluaisi jäädä asumaan. Kaunis luonto ympärillä, vanhat rakennukset maalaiset, kissanpennut suloiset ja ihmiset iloiset. "Maatila" Timolassa, paikka josta kerroin aiemmin. Paikka minkä ohitse lenkkeilin ja korvan taakse ylös merkitsin. Rauhan kotipesä. Täällä voi kuvitella viettävänsä kesäpäivänsä iloiten, rantasaunassa hien pois kylvettäen ja laiturilla lintuja ihaillen. Paikka meinasi vetää mut itkun partaalle. Miksi olen syntynyt kaupunkiin? Miksen maalle? Miksi tämän hetkisen elämän ympäröi elektroniikka, media ja kiireiset ihmiset? Vai olenko jo sitten sen ikäinen, että voisin maalle muuttaa. Erakoituminen tiedättekö ei kuulosta yhtään pahemmalta, jos sen saisi tällaisessa paikassa viettää. Luulen, että jokaisen täytynee käydä katsastamassa tämä paikka omin silmin, ei kuvista voi välittyä se sama tunnelma minkä tuolla pääsi tuntemaan ja näkemään.

 

Tien toisella puolella sijaitsee majatalon oma rantasauna. Kota, ihana vanha vene ja metsää ympärillä. Polkua pitkin pääsee tänne ihanaan suomalaiseen ympäristöön mieltänsä kylvettämään.

Kukapa ei haluaisi syödä aamiaista sinisessä salissa? Rauhaisan ihana aamupala vanhan tuntu ympärillä. Meneekös tämä mun hehkutus jo yliampuvaksi? No ei voi mennä! Täällä ei voi edes ikävä iskeä nykyteknologiaan, telkkareihin tai internetiin. Liikaa kaikkea muuta ihailtavaa.

Ja katsokaapa kun kerkesin päästä vielä rakastumaan; kissanpentuihin.

Reissublogista eläinblogiksi. No eipä voi mittään. Ihania otuksia joka iikka :)

Hirvolan Pihapuiston Majatalo sijaitsee siis Timolantie 100. Nettisivuilta löytyy lisää tietoa tästä paikasta! http://www.hirvola.fi/

MAANANTAI, 22. HEINÄKUUTA 2013

 

Varkauteen aukesi uusi ravintola. Upein paikka tässä kaupungissa mihin ravintolan pystyyn voisi edes pistää. Ihan veden vieressä, joten veneilijöittenkin on tänne helppo päästä. Suuret kattoterassit, jotka ovatkin tällä hetkellä yksi suurin vetonaula tässä paikassa. Varsinkin nyt lämpimien kelien ollessa tänne on hyvä istahtaa ja ottaa käteen yksi huurteinen, nauttia pienestä tuulenvireestä ja jutustella ystävien kanssa kaikesta kesän aikana sattuneista jutuista.

Paikka on nimeltänsä Nizza. Täältä saa herkkupitsoja ja muuta ruokaa, illalla paikka muuttuukin baariksi, jossa on mukava hengailla toivomiensa biisien tahdissa. Mikäli ilta on lämmin, ei auringonlaskuakaan voi jättää välistä. Näillä terasseilla kun voi päästä nauttimaan kaikesta kauniista; niinkuin esimerkiksi siitä ihanasti auringosta. Itselleni terassi kelpaa aurinkoineen päivineen kädessä sitruunavesi!

 

Muille kelpaa mainiosti tämä;

 

Nizza avattiin kiireellisesti näin kesän alla, jolloin terassit vetävät kansaa luonnollisestikin paremmin kuin syksyllä. Silloin paikka sulkeutuukin pariksi viikkoa suurien remonttien keskelle, jolloin paikka saa upouuden ilmeen sisälleen. Jotain hienoa siis luvassa.

 

Paikassa iltapäivä vaihtuikin nopsaa illaksi ja aurinko alkoi tekemään taikojaan. Kaunisti taivaan kaunihiksi ja sai mielen mukavaksi.

 

 

 

 

LAUANTAI, 20. HEINÄKUUTA 2013
ja katusählyä!

Suomalainen triathlon syntyi Joroisissa vuonna 1983. 28. Finntriathlon tulee olemaan ainutlaatuinen jännitysnäytelmä, jossa paremmuudesta kilpailevat niin kansainväliset triathlonhuiput, kuin itseään vastaan taistelevat kuntoilijat. Juhlavuoden kunniaksi on luvassa mielenkiintoisia uudistuksia perinteitä unohtamatta. Palkintorahaa jaetaan nopeimmille nyt myös ikäluokkasarjoissa. Juhlakilpailu tulee saamaan arvoisensa juhlat itse kilpailun jälkeen jolloin kilpailukeskus täyttyy juhlavieraista. Näihin juhliin on kutsuttu aivan kaikki, myös sinut ja näistä juhlista ei vaan voi olla pois! - Näinpä kerrottiin heidän facebook sivuillaan.

Joroisiin siis kurvaillen ja katselemaan näitä urheiluhulluja, jotka ainakin minun järjen mukaan ovat täysin järjettömiä. Kenellä kestää kunto uida, juosta ja pyöräillä. No näillä! Onhan ihmiset triathlonia varten treenanneet, eivätkä pelkästi näitäkään kilpailuita varten. Joillekin huippukunto kuuluu elämäntyyliin ja ehkäpä jopa hyvä niin. Hienoa että joillain riittää lujaa tahtoa. Itsestä ei tällaiseen välttämättä olisi.

Kilpailijoita oli vaikea löytää sillä hetkellä kun me Joroisiin saavuttiin, ei tiedetty missäpäin kilpailijat viilettävät, uivatko vaiko polkevat. Muutama juoksija pongattiin, mutta hikiset pyöräilijät pysyivät ainakin minun silmistä piilossa.

 

PERJANTAI, 19. HEINÄKUUTA 2013

Pieni kotieläinpihamme aloittaa 2.6., kun 3 helmikanaa ja upea Lemmy-helmikukko muuttavat kesäksi pihallemme. Äitikani Ruusu ja poikanen Kinuski ovat myös ilahduttamassa isompia ja pienempiä asiakkaitamme. Tervetuloa tutustumaan eläimiimme.

 

Konnuksentie 595 (Konnuksen kanava), 79100 Leppävirta. Sieltäpä löytyy paikka missä sielu lepää. Rauhallinen, luonnon ympäröimä ravintola, jossa on tapahtumia aina sillon tällöin. Kesäteatteri esiintyy aivan ravintolan vieressä, suurella lavalla. 28.7. kannattaa sinne siis suunnata katsomaan Lännen lokari -musiikkinäytelmää, mikäli mieli mielii.

Pihalta löytyy museolaiva nimeltänsä Iina. Sisältä löytyi vaikka vallan mitä; mm. pelastusliivejä, jotka eivät ihan yhtä kirkkaan oranssit ollut kuin mitä nykypäivänä nähdään, jopa hieman epävarmemman oloiset voisi nuo päällä olla.

Pihalta löytyi myös lapsille leikkipaikka, käytössä oleva terassi tietysti hyvien kelien sattuessa, kotieläinpiha, josta löytyi muutama suloinen otus, kaneja, kukko ja muutama kana ja tietenkin itse merkille pistävänä muutama ihana kyltti :)

 

Konnusttuvalta saa vuokrattua tiloja erilaisiin tapahtumiin; synttäreihin, pikkujouluihin, työporukan kokouksiin, yo-juhliin, häihin ym. Paikan kotisivuilta pystyy mahdollisuuksista lukemaan lisää osoitteessa; http://www.konnustupa.fi/.

 

 

 

 

TORSTAI, 11. HEINÄKUUTA 2013
Teekuppi kädessä

Sain kutsun Warkauden Wanha Asema -kahvilaan, joka siis sijaitsee vanhalla juna-asemalla täällä Varkaudessa Relanderinkatu kahdeksassatoista. Oon aiemmin täällä käynyt aika useastikin valokuvailemassa, mutta vasta kesäkuussa tänne nousi pystyyn erittäin söpö ja viihtyisä kahvila vierellään pikku putiikki, josta saa vaikka mitä ihania sisustusjuttuja kotiin! Luulenpa, että löydän itseni kyseisestä Kauppa 21:sta joku päivä pieniltä ostoksilta..

Vanhan tunnelmaa, hiukan romanttista ja nykyaikaistakin. Täällä leipuri leipoo kaiken paikan päällä itse ja tiskiltä voit napata mukaan herkullista kääretorttua, koota jäätelöannoksen suloisilla koristeilla, nauttia jääteestä auringonpaisteessa pihan edustalla tai lämmitellä kämmeniä sisällä höyryävän teen kera. Ehdottomasti serustelupaikka! Täällä söpistellään!

Kesän aikana kahvilan edustalla järjestetään aina silloin tällöin pihakirppiksiä. Niistä ilmoitellaan Warkauden Wanha Asema -kahvilan facebook sivuilla, joten kaikki liikavaatteita, -tavaroita tai mitä vaan muuta omistavan kannattaa tänne viedä hyvän sään sattuessa tavaransa myyntiin. Pihakirppikset ovat aina ihania.

https://www.facebook.com/wanhaasema Käykääpä katsomassa mitä kaikkia herkkuja ja tavaroita täältä löytyykään!

Kuvat kertovat enemmän, kuin tuhat sanaa. Eikö?

TIISTAI, 09. HEINÄKUUTA 2013

Eikun soutuveneen kyytiin ja kalastelemaan. Pilvet tekivät tietä myrskylle ja piillottelivat auringon pimentoon melkein heti, kun vene lähti rannasta. No mutta onneksi ne melkein heti myös väistyivät ja aurinko pääsi taas lämmittämään. Ei tarvinnut pelätä että kastuisi sen koommin.

Mulle iski eilen heikko olo ja luultavasti pienen lämmönkin nosti, mutta burana suuhun ja tekemään jotain mistä on aikaa jo ainakin kuusi vuotta. Ongella onkiminen olisi ollut varmaan iisimpää ilman mitään ohjeistusta, kun taas sitten virvelöinti... Voiko virvelillä saada edes kaloja..? No me ei ainakaan saatu, mutta ennen tätä virvelöintiä sai matoja hetkisen etsiä, kunnes sitten löydettiinkin kunnon apajat. Rautalapio käteen ja matoja kaivamaan. IHANAA!

Alkuun ei meinattu saada virveliä toimimaan. Ihmeen vaikea vekotin, eikö? Loppujen lopuks innostuin sitä heittämään ja veivaamaan takaisin ainakin miljoona kertaa. Karkasko kalat meidän naurua, oliko järvi tyhjänä kaloista vai eikö meillä ole sitten taitoa? Ja kalamiehet ja -naiset ruudun toisella puolella ihan huoletta naurakaa. Nauroin itsekin. Ei virvelöintiin taida tarvita edes matoja? No mutta ne kerättiinkin siihen, että meillä oli aikomuksena mennä ihan tavan onkimaan. Onkeja ei vaan siellä ollutkaan.. Puuh.

Tänä kesänä aion kyllä tehdä ainakin yhden onnistuneen kalareissun, luultavasti jonkin kalastuksesta enemmän perillä olevan kanssa. No vielä on muutama viikko kesää jäljellä, hyvin kerkeää!

SUNNUNTAI, 07. HEINÄKUUTA 2013

Katusähly Cup kerääntyi Varkauteen Next Stepin edustalle. Paikalla oli joukkueita, lapsille pomppulinnoja ja ennenkaikkea iloisia ihmisiä. Terassi täynnä olut kädessä olevia urheiluhulluja ja penkkiurheilijoita. Voitte vain arvata, että minäkin pomppulinassa olin pomppimassa! Mutten suinkaan yksin :)

Kivaa törmätä kaupungilla tapahtumiin ja ylipäätään siihen, että täällä pyörii ihmisiä! Koko perheen tapahtumia löytyy lähes joka kaupungista, ainakin nyt näin heinäkuun aikaan. Kesäkuu taisi olla hiukan hiljaisempi, mutta nyt eikun vauhti vain kiihtyy.

Katusählytapahtumasta en sen enempää osaa kertoa, mutta urheiluahan on aina kiva ja jännittävä seurata. Joskus myös itse pelata. Tännekin oli tainnut muutama perhe ja ohikulkija eksyä, samoiten kuin minäkin. Pelien jälkeen ihmiset kerääntyivät Next Stepiin, joka oli koko illan aika lailla tupa täynnä. Katusähly veti siis ainakin ihmisiä paikalle!

Tapahtumia kannattaakin katsella paikallisista lehdistä, joissa niitä varmaan eniten mainostetaan. Kesä on melkein kohta jo lopuillaan, mutta vielä kerkee muutaman viikon ajan kierrellä ja käydä musiikkitapahtumissa, toreille ja kesäkahviloissa!

LAUANTAI, 06. HEINÄKUUTA 2013
Synttäreiden huumassa

Tässä paikassa on tullut oltua synttäreillä ja häissäkin ihan pienestä asti. Tää on vähän niinkuin joka kansan juhlapaikka ja sopii kyllä juhlaan jos toiseen. Grillikota, iso terassi, rantasauna, monelle hengelle nukkumapaikat ja monta muuta rakennusta pihalla. Jos oikein muistan niin taidettiin täällä meidän vanhempienkin häät viettää? Takuuseen en mene, mutta hatarat muistikuvat siitä on!

Tässä reissubloggaajalla oli ainakin tällä kertaa todella hauskaa. Oli ihanaa nähdä vanhaa hyvää ystävää, kenen kanssa ei ole päässyt aikoihin juttelemaan. Pääsi availemaan menneisyyttä ja höpisemään ummet ja lammet. Siinä se taisikin mennä ilta; punaviiniä maistellen, naureskellen tyhmille jutuille ja voivoteltua tapahtuneita.

Näistä kemuista tai  ylipäätään paikasta ei ole yhtäkään kuvaa, koska kamera vaan unohtui pöydälle. Kääk!

KESKIVIIKKO, 03. HEINÄKUUTA 2013
virtaa virtaa..

Mua pyydettiin kuskiksi Kuopioon viinijuhlille. Nekkarin http://www.next-step.fi/ porukka oli lähdössä viettämään sinne työporukan kesken vapaailtaa ja ihan ymmärrettävästi kaikki halusivat vähän punkkua maistella. Minäpä suostuin, vaikka olinkin ihan järkyttävän väsynyt. Mulla on siis muutama kaveri tässä kyseisessä baarissa töissä.

Lämmin päivä, enkä sitten sen kummemmin pukeutunutkaan. Perillä pilvet tyssäs auringon eteen ja tuuli tempaisi vähän vauhtia. Kylmä. Allergia. Puuh. No hetken kuluttua aurinko alkoikin paistaa, väsymys lähti pois ja Kaija Koo piti upean keikan. Hyvä Kaija! Mieli lämpimänä ja punaviinistä onnellisena olevia ihmisiä ympärillä.

Täällä oli mun mielestä vaan todella sotkuista. Vaikka taitaapa sitä aina festareilla olla. Maa oli täynnä muovimukeja ja niitä sai aina väistellä tai potkia tieltään. Rikkinäisiä laseja ja muutama liian humalainen ihminen, muuten meno oli aivan loistava. Vessatkin oli ihmeen hyvin järjestetty pihalle. Tänne aion kyllä ensivuonna mennä, josko sieltä löytyis muutama lemppariartistikin. Täältä http://www.kuopiowinefestival.com/ voi vähän tsekkailla tästä tapahtumasta enemmän!