Hyvä, että ehdin kahvit hörpätä kun kaasujalka täytyi löytää uudelleen ja huristella Someroa kohti. Kilometrit paukkuivat mittarissa, mutta sehän ei tätä tyttöä haittaa. Muotiputiikki Helmeen olen törmännyt joskus ohimennen tanssileireillä. Monesti kuulee ihmisten pohtivan, että mistä sitä löytäisi kivoja vaatteita tansseihin. Ennen kuin mietit pidempään hurauta ajella Somerolle. Niin ja facebookista löydät myös ihanat sivustot Muotiputiikki Helmi nimellä. Mene ja tykkää! :)
Kauppa sekä yritys kokonaisuudessaan voi olla pieni jonkun mielestä, mutta sisältää sitäkin ihanampia vaatteita. Vaatteiden lisäksi myyjä ja liikkeenomistaja Anita Hallapelto erottuu positiivisuudellaan ja asiakaspalvelu taidoillaan edukseen. Siis minun oli tarkoitus tosiaan vain käydä liikkeessä tekemässä haastattelu vaan silkka mahdottomuus olla tekemättä ostoksia.
Anita on toiminut yrittäjänä pitkään. Ensimmäinen yritys hänellä on ollut hänen ollessa 23-vuotias, jolloin yritys on kohdistanut toimintansa naisten alusvaatteisiin. Sen jälkeen erilaisia työhommia, mutta Muotiputiikki Helmi on varmasti liike mistä tämä nainen tunnetaan. Oli aivan mahtava seurata vierestä kuinka Anita palveli asiakkaita. Vaatteita liikkeessä on paljon ja on uskomatonta kuinka hän osaa loihtia asiakasta katselemalla toinen toistaan kauniimpia luomuksia juuri asiakkaan tyyliin sopien. Rautaista ammattitaitoa. Lisäksi se intohimo ja rakkaus jokaista vaatekappaletta kohtaan. Työtä Anita tekee varmasti suurella rakkaudella.
Fiftari tyylin vaatteet tulevat Pariisista ja muut vaatteet Lontoosta. Anita kiittelee kuinka saumattomasti yhteistyö on aina pelannut ulkomaille, vaikka yhteistä kieltä ei aina olekaan ollut käytössä. Siellä ompelimo loihtii Anitan kanssa yhteistyössä meille tanssijoille toinen toistaan kauniimpia vaatteita. Ihana huomata kuinka vaatteet istuvat hyvin ylle. Liikkeestä löytyy myös sisustukseen paljon tavaraa tai vaikka lahjaksi. Miehillekin löytyy paitoja. Toki puvut ja vaatteet ovat niin kauniita, että asiakkaita kuunnellessa ne ovat myös suuressa suosiossa kun etsitään vaatetusta erilaisiin juhliin.
Niin ja tansseistahan tämäkin yritys on kipinän ja poltteen aikoinaan saanut. Niin paljon se tanssi antaa ja ollessa luova ja idearikas tuo tanssi mahdollisuuksia elämään hyvin paljon ja hyvin erilaisia vaihtoehtoja.Muotiputiikki Helmi nähdään muutamina päivinä myös Valasrannalla, joten tule paikalle! Minusta tuli ainakin kerta heitolla tämän liikkeen asiakas. Sellainen nippu vaatteita mukaan lähti. :)
Torstaipäivä olikin Humppa-Helenalla ammuttu täyteen ohjelmaa. Olin edellisenä yönä ajellut silmät ristissä peurojen keskellä pikataipaleen Punkalaitumelta Turkuun. Niinpä suuntasin jututtamaan tolokun immeistä elikkä Huhtalan Niinaa ja hänen tiimiään.
Niina on ollut merkittävässä asemassa viimeisten vuosien aikana luomassa ja ideoimassa eloa ja virtaa seuratanssien leiritarjontaan. Tanssileirejä jonkun verran kiertäneenä halusin päästä jututtamaan, että mistä tämä kaikki on lähtenyt liikenteeseen? Niinaa ehtii aina vilaukselta leireillä näkemään, mutta nyt Humppa-Helena päätti kopata kädestä kiinni ja istuttaa kahvimukin ääreen kaiken kiireen keskellä. Toimistossa on epäilemättä vuoden vauhdikkain vilinä päällänsä nimittäin järjestelyt on käynnissä Valasrannan leiriä varten. Tänä vuonna järjestetään kymmenes Valasrannan tanssileiri. Vuosi vuodelta leiri on laajentunut ja leirillä nähdäänkin hyvin kattavasti Suomen parhaimmistoa opettamassa. Leiri täyttää kymmenen vuotta, joten luvassa kymmenen päivää tanssia Yläneellä kaikkine iltatansseineen. Kesän kohokohta! Tsekkaappa leirin tiedot täältä ja tuu mukkaan! http://www.tanssikurssit.fi/leirit/valasrannan_tanssileiri/valasranta.php
Sinnikkyyttä ja tarmoa ei tältä naiselta lopu ja se määrä mikä nippu lankoja hänellä on samaan aikaan hyppysissä, vaatii myös taitoa. Äkkinäinen suattas sotkeutua. Idea leirien järjestämiseen on lähtenyt alun perin siitä kun Niina on itse halunnut päästä opettaja Aaltosten oppiin tanssimaan, mutta Turusta on puuttunut tilat missä tanssikurssin voisi järjestää. Tuumasta toimeen ja ennen kuin hän ehti kunnolla tajutakaan, Niina oli jo lupautunut kurssin järjestämään. Vuonna 2001 on ensimmäinen leiri talkooporukalla järjestetty. Sen jälkeen viikonloppu kursseja järjestettiin muutamia kertoja vuodessa. Tällä hetkellä kurssi tarjontaa on ympäri vuoden ja voi myös sanoa, että aikalailla ympäri Suomen.
Yritys työllistää tällä hetkellä vakituisesti viisi työntekijää. Yritys ei järjestä vain tanssileirejä vaan osaavan henkilökunnan takia yrityksen monipuolisuus näkyy myös mahdollisuutena ottaa vastaan erilaisia haasteita. Yritykseltä onnistuu laajasti markkinointi ja mainostyöt sekä yhtenä näkyvänä sosiaalisen median ylläpito. Kiinteistöfirmat, rakennusfirmat ovat ottaneet Suomen Media & Action Oy:n laadukasta palvelua vastaan. Sekä erilaiset yhtyeet ovat halunneet antaa tälle tiimille mahdollisuuden päästä luomaan nettisivut, näistä ehkäpä tunnetuimpana mainittakoon Finlanders. Kaikenlaiset uudet haasteet näyttävät kelpaavan tälle tiimille. Heitä sinäkin heille omasi! ;) Kurkkaa lisää tietoa leireistä ja yrityksestä seuraavasta linkistä: http://www.tanssikurssit.fi/
Siellä missä Niina tiimeineen loihtii ideoita ja luo uutta sijaitsee myös TanssiPuoti. TanssiPuodista löydät kattavat valikoimat tanssikenkiä ja vaatteita. TanssiPuoti on tuttu näky myös leireillä ja pikapuoliin pääset myös tekemään ostoksesi netissä kunhan TanssiPuodin nettisivut valmistuvat. Juttu tuokiosta jäi kokonaisuudessaan aika mykistävä fiilis. Sekä kunnioitus. On ihailtavaa kuinka ihmiset luovat mahdollisuuksia, että me kaikki tanssinjanoiset pääsemme tanssileireistä nauttimaan! Siinä historiaa jutellessa ei jäänyt epäselväksi miten kiitollinen Niina on takana olevista tukijoukostaan. Sanasta sanaan Niina tuumasi, että on onni ja ilo työskennellä heidän kanssaan. Näin varmasti onkin. Olipa mukava käydä kahvittelemassa ja kuuntelemassa hersyvää naurua ja huumoria! Leireillä nähdään!
Keskiviikkoillaksi huristin Särkkään. Lava sijaitsee Punkalaitumella ja rakennettu niemen kärkeen. Ainutlaatuinen lava sillä lavalta avautuu järvimaisema joka puolelta. Lava on tunnettu myös siitä, että lavalla pulppuaa nuorta porukkaa. Jututtaessani etelän hetelmiä moni kannattaa Särkkää juuri sen takia, että nuoret löytävät paikalle. Moni tulee nauttimaan myös alkomahoolista, mutta se ei kuulemma juurikaan häiritse tanssijoita. Hienoa. Nimittäin jossain paikassa voi tuhdisti päihtyneet alkaa aiheuttaa harmia myös tanssijoille.
Ehdin tovin jututtaa Jukka Uusi-Kouvoa, joka kertoili, että lavaa pyörittää 160 hengen talkooporukka. Lavan takana toimii urheiluseura ja lavasta tuleva tuotto kohdistuu pitkälti urheiluseuran lapsiin ja nuoriin. Makoisaa kahvia ja leipää oli tarjolla ja ravintolan palveluista tuumattiinkin, että tarjoilussa pyritään huomioimaan keliaakikot, diabeetikot. Myös laktoositon vaihtoehto löytyy. Ehdoton plussa paikalle tulee maksuttomasta vesipisteestä. Suap juua vettä nii paljo ku napa vettää.
Enpäs ollutkaan aikaisemmin ollut Helmenkalastajien keikalla. Toisena esiintyjänä Neljänsuora, joka veti kyllä ruuhkaksi asti porukkaa lavan eteen. Siinäpä sai ihmeissään katella miten naistenrivi käyttäytyy ja kuka seisoo naistenrivissä ja kuka kuuluu faniporukkaan. Lava on kyllä kaunis ja kuvista voitte päätellä miten kauniilla paikalla, mutta ilta oli itselleni jotenkin vaisu. Nilkkoihin tuli osumaa korkokengistä. Vahingoillehan ei voi mitään, mutta sanonpa vain, että jokaisen korkokenkiä jalkoihin laittavan tulisi myös miettiä toisten nilkkoja tai sitten lyhentää askelmittaa. :) Vaan hyvin mää seassa sukkuloin! Tai myönnettäkköön.. Viihdyin paremmin tällä kertaa nautiskelemassa musiikista ja ehdinpä hiukan käydä jututtamassa Neljänsuoran tyyppejäkin.
Keskiviikko tansseja on vielä jokunen jäljellä kurkkaa ohjelma täältä: http://www.sarkanlava.com/tanssit.php
Keskiviikon ohjelmassa oli kasata tavarat ja painella nilkka suorana Raatalan Humpparalliin joka tänä vuonna. Muutama sadekuuro yllätti matkalla Kouvolasta Saloon. Tänä vuonna tapahtuma järjestetään 6-12.7, joten jos humppa varvasta vielä kutittaa niin suuntaa katsastamaan tapahtuma. Tänään siellä on luvassa päätösbileet. Sisälavalla esiintyvät Tanssiorkesteri Fernanda, Ilkka Halonen & Solistiyhtye Jermut, sekä Pirkko Pelander ja Antti Vainion yhtye. Ulkolavalle nousee rock-bändi Fairies In Boots.
Mistä tapahtumassa on kyse? Tapahtuma järjestetään nyt kuudetta vuotta ja laajentunut joka vuosi. Tapahtuma on perhe-ystävällinen, joten jos haluat päästä kokemaan hyvin perinteistä kuvan kauniissa ympäristössä, niin tämä tapahtuma soveltuu juuri Sinulle. Musiikkia paikalla on viikon ajan tauotta ja voit seurata tapahtumaa myös nettilähetyksen kautta. Tässä linkki sivuille: http://humpparalli.in/
Illan aikana esiintymässä kolme paikallista orkesteria, joten viikon aikana orkesterien määrä nousee yli kahteenkymmeneen. Vaikka kysymyksessä on humpparalli, niin koko aikaa ei humppaa soiteta. Orkesterit soittavat kattavasti koko setin. Illan erikoisuus on kuitenkin HUMPPASPURTTI, joka on joka ilta klo 22-23:00. Tällöin orkesterit soittavat tauotta humppaa ja orkesterit vaihtavat lennosta uuden kappaleen alkaessa. Kyseinen humppaspurtti on monen kohokohta ja kysäisee niin tanssijan kuin soittajankin kuntoa.
Raatalan Humpparallin ovat ideoineet Kimmo Haapanen ja Juha Vähä-Heikkilä. Tapahtuma järjestetään talkoilla. On ihana kuunnella minkälainen yhteisöllisyys vallitsee koko tapahtuman ympärillä. Yksi tuo lettumaidot, toinen paistaa letut, joku kasaa äänentoistot. Sulassa sovussa toisia auttaen ja silkasta halusta ja tahdosta järjestää ihmisille hyvää sekä laadukasta ajanvietettä ja tarjota myös orkestereille mahdollisuus päästä soittamaan. Musiikki oli erittäin hyvää vaikka kysymyksessä ei ollutkaan mikään tunnettu yhtye. Tapahtuma on myös hyvin suosittu orkesterien keskuudessa, juuri ilmapiirin vuoksi. Tapahtumassa on myös nähty monille tunnetumpi Varjokuva.
Paikalta löytyy myös pussauskoppi. Hih! Humppa-Helenaa hymyilytti. :) Paikasta löytyy myös pari kahviota, joista voi ostaa esimerkiksi Humppakukon tai Humppakuikan. Mene, nauti ja ihastu! Pitkän matkan tehneille paikalta löytyy myös karavaanarisauna. Aakeeta laakeeta peltoo on silmän kantamattomiin, joten paikalle on helppo pyörähtää matkailuautolla. Edellisenä lauantaina siellä oli ollut myös harraste-auto näyttely. Janoisille ja laulun nälkäisille paikalta löytyy myös olut teltta ja karaoke mahdollisuus. Niin ja olipa paikalle pystytetty myös Humppakoju, jonne oli koottu tietoa aiemmista vuosista ja jossa olisi mahdollisuus osallistua humppatieto visailuun. Täytyypä myöntää että en osannu puoliakaan vastata. Olo oli kuin ois pitkävettoo tehnä. Yksiristikaksi.. Vaan tiedätkös sinä vastauksen esimerkiksi kysymykseen; Kuka sävelsi humpan Kuusamoon? ;) Niinpä.. Voi lyödä tyhjää sielläkin suunnalla! Vaan onneksi Humppa-Helenalle vinkattiin tästä tapahtumasta. Muuten olisi jäänyt taas yksi mahtava tapahtuma ja paikka näkemättä.
Reippaan ja tanssin täyteisen viikonlopun jälkeen ajelin kohti Kouvolaa. Uni kyllä maistui ja maanantaipäivä meni pyykkiä pesten ja nauttiessa hyvän ystäväni seurasta. Kävinpä tutustumassa Kouvolaan ja kyllä tämä on paikkana yksi rumimpia mitä vastaan on tullut. Enkä enää epäile miksi paikka on saanut lempinimen kouvostoliitto. Melkoisia betonibunkkereita. Poikkesimme Amarilloon syömään. BeefBurrito maistui, mutta asiakaspalvelusta en kyllä tällä kertaa plussa pisteitä Kouvolan Amarillolle anna.
Minulle vinkattiin, että on olemassa sellainen lavatanssi paikka kuin Saukonkallio Iitissä. Olin mykistynyt, että MITÄ, maanantai-iltana tanssit!? Siihenpä jäi blogin päivittely ja lepo. Ei muuta kuin laastaria rakon päälle, tanssivermeet niskaan ja menoksi. Mahan pohjassa on aina pieni jännitys kun menee uuteen paikkaan. Mitähän ihmiset tuumaa kun sanoo olevansa Humppa-Helena ja Turisti-infosta. Väen paljoudesta johtuen auton joutui jättämään kauas ja kohtelias herrasmies, joka toimi liikenteen ohjaajana kävi saattamassa minut perille. Saukonkalliolla oli ylivoimaisesti lämpimin ja kohteliain vastaanotto tähän mennessä.
Ensimmäiseksi suuntasin herkuttelemaan kahvioon. Hyvin herkullisia leivoksia ja maittavaa kahvia sekä tarjoilussa huomioidaan aina myös laktoositon ja gluteeniton vaihtoehto. Kuka nämä herkut sitten oikein leipoo? Kahviota pyörittää Iitin Pyrintö ja urheiluseuran jäsenet tai jäsenten vanhemmat leipovat kaikki tuotteet kodeissaan. Ihmekkös olikin niin rakkaudella leivottua. Kahvion tuotto menee siis seuralle, joka pystyy näin ollen takaamaan sen, että jäsenmaksut kauden aikana pysyvät pienempänä. Saukonkallio oli myös ensimmäinen paikka missä näin nuoria talkoohommissa. JEE! Siellä he hymyillen kahviossa hääräsivät. Ilta sujui mukavasti nauttien kauniista maisemista ja Hurman musiikista.
Lava on hyvin perinteinen lava ja tanssijat olivat kyllä tiensä lavalle löytäneet. Toki maanantai tansseilla ei kilpailua olekaan. Joten lomalaiset, jotka mietitte missä tanssit maanantaisin niin Saukonkallio tarjoaa tunnelmallisen mahdollisuuden päästä nauttimaan musiikista ja tanssimisesta. Saukonkalliolla oli myös myynnissä kasapäin fanituotteita. Tässäpä vieli suora linkki Saukonkallion sivuille http://www.saukonkallio.fi/
Porukkaa oli paljon. Ensi vuonna näemme uudelleen. :) Seikkailut sen kuin jatkuu. :)
Täytyy sanoa, että viikonloppu meni kyllä vilistäen. Avaan teille hieman mitäs viikonloppuna touhuilinkaan. Kapakanmäen tanssien jälkeen yöllä seuraava etappi olikin siirtyä yöpymään hotelli Tallukkaan. Tallukka sijaitsee Vääksyssä ja suosittelen majoituspaikkana kun pyörähtelette niillä suunnilla. Palvelu oli ystävällisesti ja aamupala ansaitsee erityisen kiitoksen. Sekä gluteeniton ruokavalio tarjosi kotitekoisia leipomuksia ja miellytti sekä ilahdutti vieressä istuvaa kaveria. Tallukka tarjoaa myös hyvät mahdollisuudet pyörittää tanssileirejä, joten luulen, että niitä nähdään siellä jatkossakin. Hotelli Tallukkaan pääset tutustumaan seuraavasta linkistä. http://www.tallukka.fi/
Mikä riemu olikaan kuunnella kuinka kurssilaisetkin nauttivat mahtavista näköaloista, jotka avautuivat tanssisalista. Leiri oli minulle tanssinopettaja opiskelijalle antoisa ja opettavainen joten kiitos jokaiselle mukana olleelle. Suurimman osan opetuksesta olin alkeisporukan kanssa, mutta ehdin käydä morjestamassa myös jatkotason kurssilaisia sunnuntai iltapäivästä hitaan valssin ja salsan merkeissä. Opetukset kestivät 11-18:15, joten tanssin täyteisiä päiviä oli. Lauantai-iltana pörhällettiin Riutanharjulle (Riutanharjusta tarkempaa infoa tulossa) Heinin kanssa. Tanssi-ilta oli mitä mainioin. Unohdin kaiken muun ja nautin vain tanssimisesta ja huikeista viejistä sekä musiikista. Oulusta lähdin torstaina ja voin sanoa, että kilometrien, tanssin ja unenmäärä ei ehkä ole täysin tasapainossa. Vaan hulluna humppaan ja silkasta rakkaudesta tätä työtä tekee. Sekä uskomattoman hieno tunne huomata leirillä kun kurssilaiset kokevat onnistumisen elämyksiä ja oivalluksia. Jenkkapirtti toimi toisena opetuspaikkana. Lisätietoja Jenkkapirtistä täältä http://www.jenkkapirtti.fi/
Olin ensimmäistä kertaa tanssileirillä assarointi hommissa tanssinopettaja Antti Törmäsen ja Jari Aaltosen apuna. Opiskelen Oulun ammattikorkeakoulussa tanssinopettajaksi ja ensimmäinen vuosi paketissa ja kas kummaa juurikin paritanssi toimii suuntautumisvaihtoehtona. Kesäkuun alussa sain kunnian liittyä TanssiAallon tiimiin tekemään työharjoittelua. Näin ollen pääsen kiertämään leirejä ympäri Suomen ja ottamaan oppia alan konkareilta sekä tekemään sitä rakkainta, sytyttämään tanssinkipinää ja liikkumisen riemua juuri teihin. TanssiAalto tunnetaan nimellä Tanssikoulu Jari Aaltonen ja varsinainen toimipaikka on Oulussa ja sen lähialueilla, joihin kuuluu Raahe, Pulkkila, Tornio, Rovaniemi. Toki TanssiAalto on hyvin tuttu näky ympäri Suomen. Päätoimisina opettajina toimii Jari ja Sari Aaltonen sekä Hanna Ojanaho. Jari ja Sari Aaltonen palkittiin viikonloppuna Jenkkapirtillä Maineteko –palkinnolla, jonka myönsi Suomen Seuratanssiliitto SUSEL ry. Palkinto heille myönnettiin seuratanssikulttuurin ja –opetuksen hyväksi tehdystä uraa uurtavasta, jatkuvasta ja valtakunnallisesti merkittävästä työstä. Joten voin sanoa, että hyvässä seurassa olen oppia ottamassa opettamisesta.
Viikonlopun leirin järjestäjänä toimi suomen media&action ja yritinkin päästä jututtamaan leiriorganisaattori Niina Huhtalaa, joka on edistänyt toiminnallaan tanssileirien monipuolistumista viime vuosina. Vaan aion vielä jossain välissä nykäistä Niinaa käsivarresta ja kertoilla teille tarkemmin mitä kaikkea kyseinen yritys touhuileekaan. En vain viikonlopun aikana millään ehtinyt, sillä aikataulu oli tupaten täynnä touhua. Sen tiedän, että seuraava kurssipäivä, jonka Niina tiimeineen järjestää on Riutanharjulla, Riihimäellä ensi lauantaina 13.7. Opetuksesta siellä vastaa opettajien kärkikaartiin kuuluvat Sami ja Jutta Helenius. Tarkemmat tiedot löytyvät täältä: http://www.tanssikurssit.fi/kurssit/riutanharju.php Tulkaapa mukaan viihtymään ja oppimaan uutta. Humppa-Helena pyörii Riutanharjulla myös koko lauantain. Tällä kertaa staff-hommissa.
Perjantaina ajelin nilkka suorana Savon mualta viihtymään Kapakanmäen tansseihin. Kapakanmäki tarjoaa tanssit aina perjantaisin klo 20-02. Kapakanmäki nimenä on toden totta tullut siitä, että aikoinaan kapakka on sijainnut mäellä. Siitä se on sitten vuosien varrella muotoutunut nykyiselleen. Etelä-Suomen lavoilla ei ole juuri tullut kierreltyä, joten en oikein tiennyt mitä odottaa. Kuulee paljon puhuttavan, että täällä etelän lavoilla ei tuntematon kasvo pääse helposti tanssimaan. Sekä muutenkin kun lähtee lupsakoiden savolaisten keskeltä, niin onhan se selvä, että mielenkiinnolla odotin tansseja. Meikäläisen murre iski näemmä vastaan jo heti parkkipaikalla ja liikennettä ohjaileva mies tuumasi, että ei kuulosta Hämeen murteelta. Suattaahan tuo olla niinniin tae suattaa tuo olla olemahattii. ;)
Katselin, kiertelin ja tutkailin paikkoja. Tanssiessa huomasin hyvin äkkiä, että ilman kosteus huitelee pilvissä. Olen tässä yrittänyt mietiskellä, että mikä tekee tanssipaikasta hyvän? Tunnelma? Esiintyjät? Ehkä keksin vastauksen ennen kuin Humppa-Helenan tanssiretki päättyy. Vaan kyllä Kapakanmäki jää tälle kesälle mieleen erityisen vahvasti. Oli nimittäin erittäin hauskoja tanssittajia. Lopetan tanssimisen heti kun alkaa mennä tämä touhu liian vakavaksi. Ei sille vaan välillä mahda mitään kun naurattaa niin paljon, että askeleetkin lipsahtelee mennä miten sattuu. Tanssi mussiiikista vastasi tällä kertaa mittavan työn ja paljon lavaja kiertäneet Tulipunaruusut ja Sinitaivas.
Kapakanmäki sijaitsee siis Tuuloksessa. Tanssipaikkaa on hieman remppailtu ja ravintola puoli on rakennettu kahdeksan vuotta sitten eli vuonna 2005. Paikasta löytyy myös karaoke heille, joilla ei välttämättä tanssijalkaa vipata tai miksipä ei huilaillessa voisi käydä lauleskelemassa muutaman biisin. Mikä tässä lavassa luo erityisen fiiliksen? No se, että lavan pyöritys on siirtynyt sukupolvelta toiselle. Nyt lavapaikan tämän hetkiset pyörittäjät tuumasivatkin kasvaneensa touhuun, joten lapsista oli luontevaa jatkaa lavan pyörittämistä.
Perinteisten lavatanssien lisäksi paikka soveltuu erinomaisesti muuhun käyttöön. Luovaa ideointia siihen tarvitaan, sinnikkyyttä ja tarmoa. Nimittäin kuunnellessani kertomusta, mitä kaikkea touhua lavalla pidetään, voin sanoa, että nöyrästi hattu kouraan ja kumarrus, että kaikki tämä hoituu heitä toisten töiden rinnalla. Paikka soveltuu mm. koiranäyttelyihin, sukujuhlien järjestämiseen ja tottahan toki paikassa voidaan juhlia myös kun kaksi rakastavaista sinetöivät liittonsa. Siispä paikalla juhlitaan monia isoja häitä tämänkin kesän aikana. Paikka tarjoaa myös pitopalvelun ja joukkoon mahtuu 150-200 juhlijaa. Kokonaisuudessaan lavalle mahtuu 2000 henkeä ja paikalla on A-oikeudet.
Humppa-Helenalle iski kylmät väreet siinä vaiheessa kun alettiin puhua NOSTALGIAILLASTA. Mahtavuutta. Ai mistä on kyse? No kipitä paikalle 16.8.2013 niin tiedät! Luvassa siellä on Korsuorkesterin tämän vuoden ainoa keikka. Ajatuksena muistella sitä, mitä lavatanssit ovat olleet. Viime vuonna menestys oli jopa ylittänyt odotukset ja tänä vuonna tapahtumasta on kuulunut ympäri Suomen, joten kannattaa mennä tarkistamaan tapahtuma. Viime vuonna paikalle oli järjestetty pussauskoppi, piilopullon etsintää. Sekä ihmiset olivat tulleet paikalle mopoilla. Nostalgiailta ei suinkaan ole ainut erikoisilta mitä Kapakanmäki tarjoaa. Luvassa on myös miestenilta perjantaina 10.8. Tarkemmat tiedot erikoisilloista ja Kapakanmäestä löydät kun surffaat seuraavasta linkistä mitä milloinkin on luvassa. http://www.kapakanmaki.fi/erikoisillat.html Huomaa, että esimerkiksi miesteniltaan mahtuu mukaan vain vikkelimmät ja liput myydään vain ennakkoon!
Tämä on kyllä kirjaimellisesti minulle kotilava. Tällä kyseisellä lavalla tämän tanssitytön sisällä kytenyt kipinä roihahti liekkiin. Elokuussa 2010 serkkutyttö kirjaimellisesti raahasi minut perässään naistenriviin seisomaan. Muutaman kerran ehti käydä ennen kuin lava suljettiin talven ajaksi. Kesä 2011 nyt sitten olikin oma lukunsa.. Vielä tänäkään päivänä en tiedä mistä se rohkeus tuli lähtiä tallomaan muiden varpaita. Vaan se tanssin taika koukutti ja vei mukanaan.. Muistan kun vielä kesän 2011 aikana mietin monta kertaa, että uskallanko minä pistää lavoille mennessä tanssikenkiä jalkaan. Tiiä vaikka joku ois luullu kengistä, että minä osaisin muka tanssia. Nyt minäkin uskallan jo jotenkuten laittaa tanssitöppöset jalkaan.
Kipinä tanssiin on alun perin jäänyt itämään kun juuri tällä kyseisellä lavalla kävimme vanhempieni kanssa tanssimassa kun minä olin vaahtosammuttimen kokoinen lapsukainen. Vanhempani tanssivat ja me juostiin isoveljen kanssa lavaa ristiin rastiin. Kylläpä sitä on monta kertaa ehtinyt nyt miettiä, että kunpa olisi jo tuolloin vanhemmat patistaneet tanssimaan. Nyt on hitonmoinen kiinni kiriminen. ;) Silloin kun minä olin pikkuinen lapsukainen muistan kun muitakin lapsia näki lavoilla paljon. Maaningan Kasinolla oli tuolloin tapa, että lapset nostettiin lavan reunalle istumaan. Elämäni tähtihetkiä kun tuolloin ollessani abauttiarallaa viiden vuoden ikäinen esiintymässä oli Katri Helena ja se pyysi muutaman meistä lapsista vierelleen seisomaan hetkeksi. Sen jälkeen tanssi jäi reippaasti yli kymmeneksi vuodeksi.
Vaan palataan muistelmista tähän päivään. Maaningan Kasino tarjoilee lauantaisin tansseja kesäkuusta elokuuhun. Heinäkuun alusta lähtien hyrähtää käyntiin myös torstain naistentanssit. N-N-Naistentanssit. Huhheijjaa. Kauhistuksen sana minulle. Siinä sitä kuulkaa tarvitaan vikkeliä kinttuja, teräviä kyynerpäitä ja rutkasti huumoria kun naistentansseissa seassa sukkuloi menemään. Se on kuulkee pölinätä kun miehiä juostaan hiki piässä kiinni ja parraillaan on samassa miehessä kolme käsvartta kiinni. Ei vaineskaan. Suatto lipsahtoo savolainen lisä piälle tuossa juttuloesessa. Eduksi Maaningan Kasinolle täytyy sanoa, että tällä lavalla naistenhaku toimii fiksusti.
Maaningan Kasino ansaitsee kyllä ystävällisyydellään kunniamaininnan. Paikka on myös huomioitu isommassa mittakaavassa sillä se on myös valittu vuoden huvijärjestäjäksi 2013, eikä suotta! Alakerrassa sijaitsevan kahvion seinää komistaa hieno tunnustus!
"Valinta on samalla tunnustus kaikille Kasinon työntekijöille ja talkooporukalle pitkäjänteisestä työstä Kasinon kehittämiseksi."
Siinäpä talkooporukan kanssa jutellessa eräs herrasmies ohi kulkiessaan tuumas: ”Sinä se taijjaat olla niitä Nuarvankosken tyttöjä!?” Hilijaseks minua ei kovin monesti saa vaan nyt losahti kyllä leipäluukku auki. Pienethän ne on pitäjät tiällä päin ja niinhän sitä sanotaan, että: Apinan tuntee kaikki, mutta apina ei ketään. ;) Mysteeriksi jäi miten minut noin hyvin tunnistettiin. Ihmisiä jututtaessa paikan tunnelmaa kyllä kehuttiin. Paikasta välittyy aidosti tunne, että sinne uskaltaa mennä myös sellainen, joka ei välttämättä ole tanssikursseja käynyt (TOTTA, näinhän minäkin aloitin!!) Tanssiporukkaa oli kerääntynyt paikalle Tampereelta, Lappeenrannasta, Oulusta eli ympäri Suomen. Mahtava aina reissuilla huomata, että kyllä tanssiporukkaa on liikkeellä. Käykää ihmeessä poikkeamassa Maaningan Kasinolla kesäloma reissuillanne. Kuvista näette miten kauniilla paikalla lava on. Tarkemmat yhteystiedot ja ohjelma löytyy täältä: http://maaninganmahti.sporttisaitti.com/
Vuonna 2011 Maaningan Kasino juhli 50-vuotis taivaltaan. Paikkaa pyörittää 70-80 hengen talkooryhmä. Talkoilemassa käy porukkaa jopa Kuopiosta asti. Kuulin myös tuasiisa ohi mennen rakkaastarinan. Talkoohommat voipi kannattoo ku elämän rakkaus voi löytyä sitä kautta! ;) Esiintymässä illan aikana oli sellainen yhtye kuin Myrskytuuli. Uusi tuttavuus minulle ja kyllä porukalta löytyy taitoa ja tietämystä soittaa sellaista musiikkia, joka saa tanssijalan vipattamaan. Oikein kun nätisti pyysin, niin pääsinpäs Myrskytuulen kanssa samaan kuvaan. Mikäpä siinä Humppa-Helenen ollessa kommeitten miesten keskellä.
Vaan kyllähän se fakta on, että vaikka on pirtti pullollaan porukkaa, niin nuorisoa lavoille kaivataan enemmän. Mieltä polttavia kysymyksiä on, että mitä tapahtuu lavoille jatkossa jos nuoret ei innostu enemmän.. Miksi minusta tuntuu, että hyvin harva meistä nuorista ymmärtää, mikä voima on talkooporukalla!? ARVOSTAN SUURESTI jokaista talkoolaista, joka pyörittää ja on mukana pyörittämässä lavatanssipaikkojen toimintaa. Ilman teitä en minäkään pääsisi nauttimaan hulppeista tansseista ja ystävällisestä palvelusta.
Tanssimatka on nyt vasta aluillaan ja polokastu kunnolla käyntiin. Maaningan Kasino oli vain välipysähdys Sawossa. Sekä ISOSTI kiitoksia ihmiset aivan ihanista lavatanssipaikka vinkeistä joita olette antaneet!
Maaningan Kasinon seinällä komeilee myös seuraava teksti. Voiko sitä enää paremmin kertoakkaan mitä paritanssi on. <3
Tällä kertaa Humppa-Helenan tie vei Kyllikinrantaan. Tämä tanssilava on kyllä itselle yksi niitä merkittävimpiä ja ainoa lava tiällä ylempänä Suomessa, joka tarjoaa sunnuntaisin mahdollisuuden päästä tanssimaan. Tällä kertaa porukkaa oli tullut Hyvinkäältä, Tampereelta, joten lava on arvostettu ympäri Suomen. Tulkaa toki loputkin etelän hetelmät kattelemaan millaiset menot Kyllikinranta tarjoaa. Kyllinranta on suosittu tanssipaikka myös oululaisten keskuudessa ja monen monta autolastillista porukkaa Oulusta oli taas Kyllikinrantaan tiensä löytänyt. Voihan se unihiekka aina hieman maanantai aamusella silimissä kutitella kun töihin lähtö koittaa, mutta kyllä Kyllinrannan tanssit on sen arvoiset!
Lähtö oli aamulla seitsemän aikaan Oulusta. Tulipa kuulkaa vettä ihan maahan asti Tupoksen ABC:n kohdilla. Tänä vuonna Kyllikinrannassa on sunnuntaisin järjestetty eri tanssikursseja ja tällä kertaa vetovastuu oli Tanssikoulu Jari Aaltosella. Tanssikursseilla hikoiltiin chachan, foksin ja valssin tahtiin. Harjoittelin hitusen viejän roolia ja sanonpa vain, että kyllä siinä äkkiseltään pään saa solmuun. Arvostus viejiä kohtaan nousee joka kerran enemmän. Vielä minullakin joku päivä vaihtuu kuviot sulavasti liikkeestä toiseen.. Kurssien jälkeen alkoikin odottelu. Nimittäin illan tansseissa orkesterina toimi Taikakuu. Odotellessa ehtikin pulahtaa aivan lavan vieressä olevaan järveen vilvoittelemaan ja tankata massun täyteen evästä.
Yksi tämän tanssiharrastuksen rikkaus on ehdottomasti tanssitutut, joita kertyy ympäri Suomen. Oli taas ilo tutustua uusiin ihmisiin. Ehtipä siinä eräs pariskunta kertoa kuinka rakkaus oli syttynyt lavatansseissa. Tarina sai hymyn leviämään kasvoille. Sanonpa vain, että tanssin avulla voi kyllä käsitellä tunteita laidasta laitaan. Taikakuu tarjoilee kyllä illan aikana kattavan setin ja yhtye on jo pitkän aikaa kuulunut suosikkeihin. Tunnetta ja lavakarismaa löytyy, niin mikäs siinä on taivutellessa tangon tahdissa. On vaikea pukea sanoiksi sitä, miltä se tuntuu kun on kaksi erillistä ihmistä, viejä ja seuraaja, mutta musiikin alkaessa soida nämä kaksi sulautuu yhdeksi. Voit laittaa silmäsi kiinni ja nauttia. Ei tarvitse miettiä askelia. Olet vain ja annat musiikin viedä mukanasi ja nautit. Sitäkö se tanssin taika on!?
Kyllikinrannan kotisivuille ja loppu kesän ohjelmiston kimppuun löydät seuraavasta linkistä: http://kyllikinranta.fi/
Illan tanssit oli kyllä mainiot. Kyllikinrannassa Humppa-Helena otettiin vastaan lämpimästi. Tarjoilu pelasi moitteetta ja palvelu oli ystävällistä. Tanssien välissä tien voi löytää tanssipaikan edustalla sijaitsevan makkarapaikan luo, jossa NOMNOM tarjolla Väisäsen Kotilihan laadukasta makkaroo. Kahviosta löytyy myös täytettä kurnivaan vatsaan ja terassilta avautuu upea järvimaisema. Hikiset tanssit ja vilvoittava sadekuurokin yllätti illan aikaan. Iso osa tanssijoista näytti hipsivän vielä tanssien päätteeksi yöuinnille. Kotimatkalla hirvi säikäytti. Hui. Takaisin Oulussa ja unten maille pääsin joskus kolmen aikaan yöllä. Päivälle kertyi paljon pituutta ja paljon kilometrejä, mutta silti niin antoisa kokemus taas kerran. Suurenmoinen kiitos Kyllinrannan henkilökunnalle ja tanssittajille.
Oh kylläpä päivät vierähtää nopeaan aurinkoisessa Oulussa. Ei tuosta taivaasta möllöttävästä auringosta voi kuin nauttia! Oon kyllä ehdottomasti kesä immeisiä. Tiistaina 26.6 tosiaan hipsin Rotuaarin suuntaan katselemaan kun Eläkeläisten ry järjestää nyt täällä Oulun kesäpäivät tapahtuman. Tapahtuma kestää kolme päivää ja on levittäytynyt ympäri kaupunkia. Innostuin heti välittömästi kun kuulin, että aikaisempiin vuosiin on lisäys senioritanssi. Kyseisessä tapahtumassa nostettiin ensi kertaa isommin näkyville EloFolkJam. Jaa, että mistäkö on kyse? FolkJam® on rekisteröity tavaramerkki ja ehtaa suomalaista tavaraa. Se on suomalainen vastine zumballe ynnä muille bailatinoille. Kunnioittaa suomalaista tanssiperinnettä ja sisältää mm. polkkaa, jenkkaa, masurkkaa. Näillä tunneilla, et tarvitse paria. Hiki tulee pintaan taatusti, hyvä mieli ja maistiaiset kansantansseista tulee sammaan pakettiin.
Mukavaa, että jokainen kykenee osallistumaan tunneille iästä tai taitotasosta riippumatta. Tätä tanssiliikuntamuotoa ovat olleet kehittämässä Oulun ammattikorkeakoulun (OAMK) tanssinopettajaopiskelijat yhteistyössä alan ammattilaisten kanssa. Menestys FolkJamilla on ollut huimaa ja kysyntä on tuonut mukanaan sen, että tähän tuoteperheeseen on kehitelty myös kaksi muuta sisartuotetta. Toinen näistä on KouluFolkJam, joka tuo opettajien materiaalipankkiin ala-, ja yläkouluikäisille mukavia virikkeitä kehittää liikuntatunneista hieman tanssillisempia. Ennen kaikkea nuoria helpolla ja innostavalla tavalla. Aionpa ainakin itse ensi syksynä alkavassa opetusharjoittelussa pistää lapset hilipasemaan KouluFolkJamin tahtiin.
Toinen näistä sisartuotteista on tosiaan EloFolkJam, joka näki päivänvalon nyt tiistaina. Se on kohdistettu seniori- ja erityisryhmille. Olipa mukava nähdä tanssin riemusta nauttivia ihmisiä katsomassa ja tanssahtelemassa. Enemmän tietoa FolkJamista ja koulutuksista löydät täältä http://www.folkjam.fi/ Ja katsokaas vielä tää linkki. WAU sanon mää. FolkJam on uusin valinta -100 tekoa Oulusta- listalle, JESJESJES!
http://100tekoa.oulu.com/818/modernia-perinnetanssia-harrastetaan-jo-helsingista-sodankylaan/
EloFolkJam tanssi hetken loputtua siirryin nauttimaan kupposen kahvia Cafe Biskettiin. Oulun paras kahvila, ehottomasti joo. Herkkuja niin suolaisia kuin makeita löytyy joka lähtöön. Paahtopaistileipä ja iso kuppi kahvia, minun feivöritti. Suosittelen! Siinä sitten istuskellessa katselin, et mitä tähhäh nyt tapahtuu. Ryhmä nuoria toi mukanaan Rotuaarille perässä vedettävän mankan ja pikkusen isomman maton. Kohta raikui kunnon mussiikki ja viereen nousi kyltti Oulun Katutanssit Rotuaarilla 6.7. Siinäpä nuoret sitten tanssi ja jakoi esitteitä tulevasta tapahtumasta. Humppa-Helenalta nous iso peukku tämmöselle toiminnalle! :)
Katsotaanpa minne Humppa-Helenan tiet viekään seuraavaksi. ;)
Usein sunnuntaisin Humppa-Helena suuntaa kohti Kyllikinrannan tanssilavaa (josta tulossa tietoa myöhemmin), mutta tänä sunnuntaina jäin Ouluun kirjoittelemaan työ- ja koulujuttuja. Töiden ohessa suuntasin askeleeni pienelle lenkille.. Ken arvaa mistä seuraava kuva on otettu?
Edellisessä tekstissä mainitsinkin missä tanssisin jos…. Niin, kuva on siis otettu Hietasaaresta. Hietasaaressa oli hieno tanssilava, joka tuhoutui täysin tulipalossa lokakuussa 2010. Myöhemmin selvisi, että kyseessä oli tuhopoltto. Hietasaaren tanssimajakka oli loistava paikka tanssia. Enkä voi kuin hämmästellä ettei uutta tanssilavaa paikalle rakennettu. Muutin itse Ouluun elokuussa 2010 ja muistan hihkuneeni riemusta, että jes, koskaan ennen en ole asunut näin lähellä tanssilavaa.. Noh sitä riemua ei kovin kauaa kestänyt..
Enkä myöskään ole ainut, joka on ihmetellyt ettei lavatanssipaikkaa ole Ouluun uudelleen noussut. Onko oikeasti niin, ettei se kannata? Itsehän olen tässä jo pari vuotta hokenut, että kyllä jos lottovoitto kohdilleen napsahtaisi niin rakentelisin sellaisen tanssilavan, että Helsingistä asti tekis mieli tulla tanssimaan. Suattas ensin pittee rueta lottoomaan, jotta oes mahollissuus tuo täyspotti napata.. Paikalla käydessä minähän jo silmissäni rakensin paikalle lavan. Nyt kyseinen paikka kasvaa kukkasia ja vähän aikaa sitten paikalla kuukauden päivät majaili tivoli.
Monesti kuulee eteläsuomalaisten tanssijoiden ihmettelevän meidän ajomatkoja tanssipaikoille. Tosi on, että tällä hetkellä oululaisten tanssijoiden on tykättävä autossa istumisesta, jos aikoo lavatansseihin päästä. Kerkko Hakulisen kirjoittamassa tanssilavakirjassa on kuvia, jotka on otettu Hietasaaren lavasta 2000-luvun alussa. Kuvassa Hietasaaren tanssimajakan edustalla komeilee paljon polkupyöriä. Oh sitä onnen autuutta, jos vielä joskus pääsisi polkupyörällä lavatansseihin! Mitä meiltä puuttuu, ettei Ouluun saada aikaiseksi tanssilavaa? Onko suurin kompastuskivi se mitä myö köyhät rahaksi kutsutaan!? Vai puuttuuko meiltä henkilöt, jotka pistävät rattaat pyörimään, että lava pystyyn nousisi. Uskon kyllä, että toimiva tanssilava toimisi Oululle hienona matkailuvalttina ja toisi ihmisiä kauempaakin ihastelemaan kaunista Oulua.
Oulu on yleisesti tunnettu vahvasti kilpatanssista. Minusta olisi hienoa myös, että täällä Oulussa saataisiin nostettua esille myös muiden paritanssilajien näkyvyyttä jo lapsesta ja nuoresta pitäen. Selkeä lovi Oulussa on seuratanssien ja rock`n swing-tanssien opetuksen puuttuminen lapsille ja nuorille. Mistähän tämä johtuu!? Nykytekniikalla olisi mahdollisuus rakentaa perinteinen, mutta käytännöllinen sekä monia tahoja palveleva tanssilava. Luulen, että tanssikursseilla opitun tiedon siirtäminen lavoille olisi helpompaa, jos ensimmäisenä vastassa ei olisi pitkät matkat tanssipaikalle. Myös nuorten kynnys lähteä lavoille helpottuisi lavan ollessa lähellä. Siinä passais helemat hulmuten ja henkselit paukkuen pyöräillä kaveriporukalla tanssimaan! Toki asia vaatisi monen tahon yhteistyön, jotta lavatanssi paikka Ouluun saataisiin.. Veikkailenpa myös, ettei me oululaiset tanssijat osattu arvostaa mikä merkitys on ympäri vuoden toimivalla lavatanssipaikalla niin lähellä. Nyt luulen, että silmät ovat auenneet kun matkat tanssipaikoille ovat kasvaneet..
Lenkkeilyn jälkeen maha kurni niin valtavasti, että ajattelin suunnata Burgeribaari Kauppuri vitoseen syömään jonkun jätti ison annoksen. Harmistukseni paikka oli kiinni, mutta onneksi viereinen ravintola Da Max oli auki. Suuntasimme sinne kaverin kanssa ja paikka oli kyllä positiivinen yllätys! Vuohiburger maistui, nomnom! Siinä ulkosalla syödessä ja nauttiessa auringon paisteesta yläpuolella kierteli lokkeja. Satuinpa siinä sitten kaverilleni selittämään kuinka muutama vuosi takaperin istuskellessa Kuopiossa sijaitsevan Sataman Helmen terassilla lokki päätti tykittää minun ja kaverini päälle ihan sitä ittiään! Siinäpä sitä sitten oltiin ja ihmeteltiin kun lokin jätös levisi vieressä istuneen kaverini partaan ja minun olkapäälle. Tilanne oli kyllä tuolloin niin koominen, että naurattaa vieläkin. Kylläpä Sataman Helmi raikui naurusta tuolloin. Noh siinä Da Maxissa burgeria tyytyväisenä mussuttaessa, kuin tilauksesta kohta kuuluu naps.. Ja kuinkas kävikään.. Melkeen kai tässä pittää loton tekkoon lähtiä tällä tuurilla sillä lokki onnistui TAAS nasauttamaan tarpeensa tällä kertaa suoraan meikä tytön päälakeen. Ohan se mukava asua näin onnellisten tähtien alla.. Joten hyvin erilainen sunnuntai.. Ensi kerralla syön burgerini taatusti sisätiloissa.
Vaan kuulinpa huhua, että Eläkeläiset ry järjestää kesäpäivät Oulussa 25-27.6. Aikaisempiin vuosiin verrattuna uutta on esimerkiksi senioritanssi. MAHTAVAA! Seuraavaksi aion lähteä metsästämään tunnelma paloja kyseisestä tapahtumasta. Ehkäpä pääsen näkemään FolkJamia Rotuaarilla!?
Niin ja vielä ehtii lähetellä Humppa-Helenalle heinäkuun tanssitapahtumista vinkkejä osoitteeseen: pilepirkko@turisti-info.fi
Extempore matkaan!
Eilen aamulla vielä ajattelin, että jätänpä juhannustanssit välistä. Kokemuksena kasa humalaisia ei kiehdo ja tämä on kuitenkin yksi rauhallisimpia koti viikonloppuja mitä tänä kesänä on luvassa, joten lepokaan ei ole pahitteeksi. Myös kouluhommat huutelevat tekijäänsä.. Yllätys, yllätys päivän mittaan humppavarvasta alkoi kutittaa ja pohdiskelin, että mitäs nyt? Autoa en omista, kyytejä minnekkään tansseihin en ollut sopinut.. Noh, niin vain extempore kyyti onnistui. Olipa mukava tutustua taas uusiin ihmisiin. Kiitos Marko ja Anne matkaseurasta!
Kohteeksi valikoitui siis Naapurinvaaran huvikeskus, tutummin Napis. Naapurinvaarassa en ole käynyt aiemmin kesäaikaan tansseissa, mutta voe pyhäjyssäys mitkä maisemat siellä on! Nyt kipin kapin kalenteriin merkintä Naapurinvaara ja käykääpä ihastelemassa maisemia. Maisemien lisäksi myös palvelu on kohdillaan. Paikka oli koristeltu hienosti ja juhannuskoivut koristivat paikkaa. Kokkokin roihusi illan aikana ja loi juhannustunnelmaa. Tanssipaikan kahvila on niin hienolla paikalla, että koko maiseman komeus avautuu silmiesi edessä nautiskellessa kupposen kuumaa kahvia tai tuopillisen kylmää olutta. Vesipistekin on tanssijoille nerokkaasti aseteltu niin, että tanssien lomassa ehtii pysähtyä nauttimaan maisemista. Tanssimaan pääsee kahdessa tasossa orkesterin soittaessa siinä välissä.
Ehdinpä käydä hieman jututtamassa miestä nimeltä Pertti Granqvist. Siinäpä mies jolla on sana hallussa. Pertti kertoili Naapurinvaaran historiasta ja kaikki tiedot tupsahti kuin apteekin hyllyltä. Tässä päivän aikana myös kirjallisuutta tutkiskellessa voi vain todeta, että kyllä Napis on yksi niistä lavoista, joka Suomessa on tanssilavana toiminut pisimpään. Kyseinen lava nimittäin kykenee pitämään toimintaa yllä myös talviaikaan. Hienoa, sillä muuten talven aikana taitaisi tanssit tiällä kylmässä pohjosessa loppua.. Käykää tutustumassa historiaan ja Naapurinvaaran toimintaan tarkemmin nettisivuilta http://www.napis.com/
Turinoitiinpa vielä hetki lavatanssien tämän hetkisestä tilanteesta. Onko niin, että esiintyjien hinnat ovat karanneet käsistä ja ehkäpä puuttuu valovoimaisia esiintyjiä, jotka pystyvät kerta toisensa jälkeen vetämään pirtin kuin pirtin täyteen porukkaa!? Tarinoinnin keskellä tuumasin, että itse olen pohdiskellut sitä, etteivät nuoret enää kiinnostu talkoohommista. Talkootyö on kuitenkin ehdoton lavatansseja pyörittäessä. Pertti vahvisti ajatelmani ja nosti hattua talkooporukalle. Ei jäänyt epäselväksi, nimittäin kyllä se niin on, että Naapurinvaaran huvikeskusta pyörittää loistava talkooporukka. Hyvä niin, jatkakaa samaan malliin! Tulen nauttimaan tansseista uudelleenkin.
Esiintyjinä illan menoista vastasi Frederik ja toisena tähtenä Kajjaaanista Heikki Koskelo. Ja niin mitäpä teissä herättää ensimmäisenä mieleen Frederik? Allekirjottaneelle tulee ensimmäisenä mieleen naisten alushousut. Kotoa lähtiessäni mietinkin että minkäsmoisen säkillisen kerreen alushousuja matkaan, että kuulun joukkoon. Vuan minä tyttö se luulin, että se on vaan vitsi. Frederik ja naisten alushousut. Kylläpä suu loksahti auki kun alako alushousut lennellä Frederikin noustessa lauteille. Ilimassa vilisti kuulemma mummopöksyjä ja Virve Rosti pöksyt, näin se Frederikki tuumail. Minun ehoton lemppari oli kyllä lakanasta värkätyt alushousut, joihin mahtu kolome naisimmeistä. Sammaan syssyyn mietin, että mitkä imukupit sillä Frederikillä on kun laulun alkaessa kuhina vaan kävi ja ihmismassa löysi lavan eteen. Kerran elämässä kannattaa tuokin show nähdä. Sen verta veti leukapieliä hymmyyn.. Vaan eipä siinä hattua nostan (vai pittäiskö tässä tappauksessa nostoo alushousuja!?) siitä miten pitkän taipaleen Frederik on tehny ja kyenny aina viihdyttämään ihmisiä.
Toinen illan esiintyjä oli tosiaan Heikki Koskelo yhtyeineen. Olin ensimmäistä kertaa hänen keikalla ja päätin, ettei kerta ole suinkaan viimeinen. Tanssittavaa ja monipuolista musiikkia. Tutkaillessani keikkakalenteria näyttää keikkoja olevan ympäri Suomen, joten käykääpä kesän aikana nauttimassa. Väkeä oli tosiaan tanssilattialla ruuhkaksi asti. Jutustellessani ihmisten kanssa väki oli kerääntynyt Napikselle ympäri Suomen. Sotkamo vetää kuulemma maisemillaan mökkikansaa vuosi toisensa jälkeen. Moni puhui, että Naapurinvaaran juhannustanssit on perinne. Tansseihin lähtiessä arvelinkin, että alkomahoolin nauttijoita on liikenteessä näin juhannuksena. Herätin muutamissa ikäisissäni hilpeyttä nauttiessani vain jäävettä. Vahvasti eppäilen, että on suattana muutamalla immeisellä olla hiusraja melekosen hellänä tänä uamuna. ;) Kokonaisuutena onnistunut ilta ja voitti satanolla koulutehtävien kirjoittamisen.
Nytpä suuntaan iltalenkille ottamaan kuvia sinne missä voisin olla juhannustansseissa jos…. Tästä lisää huomenna.
Niin ja tehkää te juhannustaikoja ja nauttikaa juhannustansseista.
~Humppa-Helena~
Hellureeei,
Kyllähän Pile-Pirkko tarvii kaverikseen Humppa-Helenan, eikös juu!? Vaan kuka onkaan tämä Humppa-Helena? Oon junan tuoma tappaus Oulun saloille vajaa kolme vuotta sitten. Sisimmässään tämä tyttölapsi on vahvasti lupsakka savolainen. Tanssikärpänen puraisi muutama vuosi sitten ja sen jälkeen humppatossuja on kulutettu ahkerasti ympäri Suomen. Naurettu on mahamakkarat hellinä kun kimppakyydeillä on ajeltu pitkin ja poikin Suomea. Väsyneenä kotia kohti ajellessa tuppaa olemaan nauru yllättävän herkässä. Joskin aika näppärästi nuama viäntäytyy tällä tytöllä hymmyyn ilman väsymystäkin. :) Onhan sitä useammankin kerran miettinyt, että mikä saa ajamaan toisinaan satoja kilometrejä lavatanssien perässä.. Jokin taika siinä tanssissa vain on. ;) Vaan en kyllä äkkiseltään keksi mitään parempaa kuin kesäilta, nätti lavatanssipaikka ja se tunnelma. Näistä tunnelmista te lukijat tulette saamaan maistiaisia tulevan kesän aikana. Niin ja hei, juuri sinä siellä ruudun toisella puolella! Heittäydy tulevien tarinoiden vietäväksi. Uskalla toki myös heittäytyä tanssin vietäväksi. Lähde kesän aikana katsastamaan lähimpänä oleva tanssipaikka tai tanssilava. Pakkaa reppuun iloinen mieli ja humppatossut ja tule mukaan vaikkapa tanssileireille, joita järjestetään ympäri Suomen.
Tanssi on rikastuttanut viimeisen parin vuoden aikana elämääni niin paljon erilaisilla kokemuksilla ja muistoilla, että tämän kesän ajan minulla on siis kunnia kiertää ja ikuistaa sekä jakaa kokemuksia mahdollisimman paljon eri tanssilavoista, tapahtumista ja leireistä tänne Turisti-infon sivuille. Haluan omalta osaltani kantaa korteni kekoon ja nostaa hiipumassa olevaa lavatanssikulttuuria näkyvämmäksi. Humppa-Helena kaipailee myös teidän apuanne. Nimittäin heinäkuun ajalta kalenteria muokkaan koko ajan ja juuri SINULLA on mahdollisuus vaikuttaa missä päin Humppa-Helena blogiaan kirjoittelee ja minkälaisia tanssitapahtumia näen, koen, ihmettelen ja nautin.
Ottakaa yhteyttä sähköpostilla pilepirkko@turisti-info.fi
Viestiin maininta Humppa-Helena niin viesti tavoittaa minut. Ehdottakaa näkemisen ja kokemisen arvoisia tanssilavoja ja tanssitapahtumia. Kesän aikana aloitan keräämään tietoja opinnäytetyöhöni, joten olkaapa kuulolla. Tansseissa tavataan! Tulkaa myös rohkeasti jututtamaan, kertomaan tanssikokemuksia ja ennen kaikkea tanssittamaan.
Humpan ja hymyn täyteisin terveisin
~Humppa-Helena~
joka tunnetaan myös nimellä Tiia Ryynänen :)