Kyllikinranta

TIISTAI, 02. HEINÄKUUTA 2013

Sunnuntaitanssit vailla vertaa

 

Tällä kertaa Humppa-Helenan tie vei Kyllikinrantaan. Tämä tanssilava on kyllä itselle yksi niitä merkittävimpiä ja ainoa lava tiällä ylempänä Suomessa, joka tarjoaa sunnuntaisin mahdollisuuden päästä tanssimaan. Tällä kertaa porukkaa oli tullut Hyvinkäältä, Tampereelta, joten lava on arvostettu ympäri Suomen. Tulkaa toki loputkin etelän hetelmät kattelemaan millaiset menot Kyllikinranta tarjoaa. Kyllinranta on suosittu tanssipaikka myös oululaisten keskuudessa ja monen monta autolastillista porukkaa Oulusta oli taas Kyllikinrantaan tiensä löytänyt. Voihan se unihiekka aina hieman maanantai aamusella silimissä kutitella kun töihin lähtö koittaa, mutta kyllä Kyllinrannan tanssit on sen arvoiset!

Lähtö oli aamulla seitsemän aikaan Oulusta. Tulipa kuulkaa vettä ihan maahan asti Tupoksen ABC:n kohdilla. Tänä vuonna Kyllikinrannassa on sunnuntaisin järjestetty eri tanssikursseja ja tällä kertaa vetovastuu oli Tanssikoulu Jari Aaltosella. Tanssikursseilla hikoiltiin chachan, foksin ja valssin tahtiin. Harjoittelin hitusen viejän roolia ja sanonpa vain, että kyllä siinä äkkiseltään pään saa solmuun. Arvostus viejiä kohtaan nousee joka kerran enemmän. Vielä minullakin joku päivä vaihtuu kuviot sulavasti liikkeestä toiseen.. Kurssien jälkeen alkoikin odottelu. Nimittäin illan tansseissa orkesterina toimi Taikakuu. Odotellessa ehtikin pulahtaa aivan lavan vieressä olevaan järveen vilvoittelemaan ja tankata massun täyteen evästä.

Yksi tämän tanssiharrastuksen rikkaus on ehdottomasti tanssitutut, joita kertyy ympäri Suomen. Oli taas ilo tutustua uusiin ihmisiin. Ehtipä siinä eräs pariskunta kertoa kuinka rakkaus oli syttynyt lavatansseissa. Tarina sai hymyn leviämään kasvoille. Sanonpa vain, että tanssin avulla voi kyllä käsitellä tunteita laidasta laitaan. Taikakuu tarjoilee kyllä illan aikana kattavan setin ja yhtye on jo pitkän aikaa kuulunut suosikkeihin. Tunnetta ja lavakarismaa löytyy, niin mikäs siinä on taivutellessa tangon tahdissa. On vaikea pukea sanoiksi sitä, miltä se tuntuu kun on kaksi erillistä ihmistä, viejä ja seuraaja, mutta musiikin alkaessa soida nämä kaksi sulautuu yhdeksi. Voit laittaa silmäsi kiinni ja nauttia. Ei tarvitse miettiä askelia. Olet vain ja annat musiikin viedä mukanasi ja nautit. Sitäkö se tanssin taika on!?

Kyllikinrannan kotisivuille ja loppu kesän ohjelmiston kimppuun löydät seuraavasta linkistä: http://kyllikinranta.fi/

Illan tanssit oli kyllä mainiot. Kyllikinrannassa Humppa-Helena otettiin vastaan lämpimästi. Tarjoilu pelasi moitteetta ja palvelu oli ystävällistä. Tanssien välissä tien voi löytää tanssipaikan edustalla sijaitsevan makkarapaikan luo, jossa NOMNOM tarjolla Väisäsen Kotilihan laadukasta makkaroo. Kahviosta löytyy myös täytettä kurnivaan vatsaan ja terassilta avautuu upea järvimaisema. Hikiset tanssit ja vilvoittava sadekuurokin yllätti illan aikaan. Iso osa tanssijoista näytti hipsivän vielä tanssien päätteeksi yöuinnille. Kotimatkalla hirvi säikäytti. Hui. Takaisin Oulussa ja unten maille pääsin joskus kolmen aikaan yöllä. Päivälle kertyi paljon pituutta ja paljon kilometrejä, mutta silti niin antoisa kokemus taas kerran. Suurenmoinen kiitos Kyllinrannan henkilökunnalle ja tanssittajille.