Suomen paras kesäduuni

Jos haluaa majoittua korkeatasoisesti Sallassa, kannattaa tutustua Pan Village -nimiseen yritykseen. Yritys on aloittanut toimintansa pari vuotta sitten. PAN Village lomakylässä on seitsemän kookasta ympärivuoden asuttavaa hirsitaloa, joissa jokaisessa on neljä 6 hengen huoneistoa. Taloista löytyy kaikki mitä tarvitsee, ja jopa vähän enemmänkin. On langaton netti, lämmitetty varasto, sauna, kuivauskaappi jne. Mitäpä ei löytyisi. Sitä paitsi yritys järjestää lähes mitä vain asiakkaan toivomuksesta. Taloilta on lyhyt matka patikoimaan tai kodalle paistamaan makkaraa. Hirsitalojen vieressä on lampi, joka on turvallinen myös lapsille. Lammen edustalta löytyy grillikota. Pan Village on koko perheelle suunnattu lomakylä. Lisätiedot Pan Village kotisivuilta tai Markus Gottwald m.gottwald@panvillage.fi.

Pan Villagen lisäksi pääsin tutustumaan Erittäin Sallainen Oy:n toimintaan. Kävin katsomassa kuinka 39 lammasta temmelsi menemään ihanalla kotieläinpihalla. Pääsin siellä myös ihanaan savusaunaan. Arvatkaa vain, oliko hyvät ja pehmeät löylyt ja siitä kun pulahti vielä uimaan Outalammelle, niin kyllä kelepas. Sauna lämmitetään asiakkaille tarvittaessa. Tilalta löytyi myös kota jossa aikuiset voivat nautiskella nokipannukahvit ja lapset mehua. Pihalla asustelee lampaiden kaverina kissa ja kaksi koiraa. Kotieläinpihalle voi tulla tutustumaan eläimiin, uimaan ja paistelemaan makkaraa kuudella eurolla. Erittäin Sallaiset Oy:n  kautta on mahdollista saada siivouspalveluita, majoitus- sekä ohjelmapalveluita. Keselmäjärven rannalla on Erittäin Sallaisen Caravan-alue, joka on SF-Caravan ry:n talvisuositusalue 2012. Lisätiedot Tarja ja Jussi Seppänen sallatunturincaravan@salla.fi.

Salla-kierrokseni päätin illalliseen Heli Karjalaisen kanssa Hotelli Revontulessa. Minulle tarjoiltiin Poromiehen Tasku joka on savuporolla ja aurajuustolla täytettyä härän ulkofileetä kermaisella aurajuustokastikkeella. Annos vei todella kielen mennessään. Jälkiruuaksi nautin leipäjuustoa kinuskikastikkeessa. Holiday Club Sallassa on myös kylpylä ja lähellä liikuntakeskus sekä mökkejä saatavilla jos ei halua hotellihuonemajoitusta. Hotellissa on 26 huonetta. Kaikissa huoneissa on tv, puhelin, suihku, wc, langaton nettiyhteys, suksisäilytys ja kuivauskaappi. Lomahuoneistoista pääsee suoraan rinteeseen. Hotellin yhteydessä on kauppa, josta lomailijat hankkivat helposti tarvittavat pikkuostoksensa.

Sallassa olisi niin paljon nähtävää, mutta harmi kun aika on rajallinen ja täytyy kiiruhtaa uutta kohti. Kiitos kaikille jotka ovat olleet esittelemässä paikkoja (etenkin Heli Karjalainen) ja kutsuneet kylään.

Näistäkin kohteista lisää kuvia Facebookissa Pile Pirkon profiilissa.

Tämän yön vietän Sallatunturin Tuvissa. Vuonna 1982 aloittanut perheyhtiö pyörittää nyt yhteensä 66:ta mökkiä Sallassa. Kaikista mökeistä löytyy monipuolinen perusvarustus. Jos tarvitsee majoituksen isommalle porukalle, sekin onnistuu sillä saatavilla on myös 147 neliön Pomotupa ja 175 neliön Sihteeritupa. Tuvat on varusteltu porealtailla ja kaikilla tarvittavilla hienouksilla. Loppusiivous kuuluu mökkivuokraan.

Kaikilta Sallatunturin Tuvilta pääsee näppärästi vaeltamaan tai muuten vain luonnon läheisyyteen. Lähimmät pitkospuut lähtevät Sallatunturin Tupien ihan läheltä. Talvella hiihtolatuja menee Sallatunturin kupeessa silmin pimein ristiin rastiin 147 kilometrin verran. Hikoiltavaa siis riittää joksikin aikaa.

Majoituspalveluiden lisäksi on mahdollista saada esimerkiksi poro- ja koiravaljakkoajeluita tai järjestettyjä moottorikelkkasafareita jopa Venäjälle asti yhteistyössä Napapiirin Safareiden kanssa. Myös kelkan vuokraus omaan käyttöön onnistuu. Ja sitten moottoriajoneuvoista kaksipyöräisiin. Vuokrattavana on myös maastopyöriä, citypyöriä ja sähköavusteisia pyöriä. Sallassa menee upeita maastopyöräilyreittejä ja maastovaihteluita on takuuvarmasti moneen lähtöön.

Tuvilta pääsee kätevästi laskettelurinteille. Sallasta löytyy 15 eri rinnettä kaikentasoisille laskijoille. Salla on valittu vuonna 2009 vuoden hiihokeskukseksi, enkä ihmettele yhtään kun näkee kuinka hienosta paikasta on kyse.

Nälän yllättäessä kannattaa suunnata Sallatunturin tupien päämajan yhteydessä olevaan Kiela Á la carte -ravintolaan. Iltaa voi mennä istumaan Papana Pupiin. Aamupala järjestyy tilauksesta.

Sallatunturin Tuvat tekevät yhteistyötä myös Sallan poropuiston kanssa. Poropuiston kautta hoituu vaellukset sekä eripituiset safarit poroilla tai huskyilla jne. Asiakkaalta otetaan toiveita vastaan ja sen perusteella paketoidaan mieluinen retki.

Poropuiston tiloissa on käytössä suuri auditorio, joka on varattavissa vaikkapa koulutuksen pitämiseen. Istumissession jälkeen voi suunnata katsomaan poroja ja keittämään nokipannukahvit tähtikodalle.

Sallassa käydessään kannattaa käydä ehdottomasti poropuistossa. Pääsin seuraamaan kuinka Paula Aatsinki kutsui huudollaan noin 40 poroa luokseen. Sen kuuli jo kaukaa, kuinka iso porojoukko alkoi lähestyä meitä. Voisi sanoa, että maa tärisi. Hieno kokemus. Porojen töminästä tuli mieleeni, että poropuisto järjestää myös poronajokilpailuja.

Porojen lisäksi on mahdollista osallistua mm. keskiyön kanootti- ja kirkkoveneretkelle. Lapsille järjestetään hauskoja 1,5 kilometrin ansapolkuja. Reitti on sopivan pituinen pienimmillekin tenaville ja täynnä jännää tekemistä.

Sallassa on kaksi Paliskuntaa, Sallan- ja Pohjois-Sallan paliskunta. Tiettävästi kaikista 52 paliskunnasta ainoastaan Pohjois-Sallan paliskunnassa saavat enää olla porot vapaana ympäri vuoden. Tämän mahdollistaa paliskunnan alueella sijaitseva laaja erämaa-alue.

Sallassa on upea luonto ja palvelu on henkilökohtaisempaa mitä monessa massaturismikohteessa. Sallalaiset tekevät tosissaan töitä sen eteen, että saisivat asiakkaat viihtymään ja Sallasta jäisi ikuinen muisto sydämeen.

Kiitos Heli Karjalainen Matkalle Sallaan ry,  kun kutsuit minut  "keskelle ei mitään" :).

Lisää kuvia Sallan ihmeellisestä maailmasta Facebookissa Pile Pirkon profiilissa.

Pirkko ajelee parhaillaan Pohjois-Pohjanmaalla. Ilma on niin lämmin, että päätin pysähtyä eräälle montulle uiskentelemaan. Minulla on ollut jo pitkään haaveena käydä pulahtamassa kesken matkanteon, ja tänään sen toteutin. Heti tuli paljon virkeämpi olo, sillä ilmastoimaton auto ei pidä olotilaa aina järin pirteänä. Tänään pitäisi myös huoltaa autoa jossain matkanvarrella. Mittariin on kertynyt kilometrejä reilusti yli 4000, joten en ihmettele yhtään jos Almeraakin alkaa jossain kohti "väsyttää".

Huomenna suuntaan jälleen ylöspäin. Kohteena on Salla ja perjantaina poikkean Rovaniemellä Yle Lapin toimituksessa. Minut voi kuulla suorassa lähetyksessä perjantaina 13.7 klo 16.30 jälkeen. Toivottavasti ei ole huonon onnen perjantai.

Muistakaa laittaa kaverikutsuja Pile Pirkolle. Ja matkavinkkejä otetaan edelleen vastaan pilepirkko@turisti-info.fi tai puhelimitse 044 359 9956.

Olen käynyt ratsastamassa viimeksi noin 15 vuotta sitten ja tänään hyppäsin hevosen selkään pitkän tauon jälkeen. Pääsin koittamaan lännenratsastusta Pihtiputaalla Sanna Onkamon Western Training hevostilalla. Lännenratsastus oli minulle ihan uusi juttu, kuten varmasti monille muillekin. Kyseinen ratsastusmuoto on tullut Suomeen noin 90-luvun alussa.

Lännenratsastuksessa pyritään ratsastamaan löysällä ohjalla ja ne ovat vain yhdessä kädessä. Toinen käsi on täysin vapaa.  Koulutetuimmat hevoset voidaan antaa jopa pienimmille lapsille. Lännenratsastuksessa käytetään myös hieman erilaisia ratsastusvarusteita kuin perinteisessä. Esimerkiksi satulat eroavat perinteisistä lännensatuloilla, suitset ovat lännensuitset ja jaloissaan lännenratsastajat pitävät tietenkin cowboysaappaita sekä farkkuja.

Lajin luonteeseen kuuluu ratsun hallitseminen täysin ja ratsastamisesta tehdään mahdollisimman yksinkertaista ja turvallista. Hevosten täytyy olla toimivia. Ratsastaja ja hevonen tekevät saumatonta ja toisiinsa luottavaa yhteistyötä.

Kyseinen ratsastusmuoto sopii kaiken ikäisille. Tällä hetkellä koulutukseen on hyvin tilaa junioripuolella. Sanna rohkaisee kaikkia kokeilemaan lännenratsastusta. Lajiin pääsee nopeasti sisälle ja se on menoa sitten. Lännenratsastajien keskuudessa on perinteiseen ratsastukseen verrattuna prosentuaalisesti enemmän miehiä. Siltikin edelleen kaikissa ratsastuksen lajeissa suurin osa on naisia. Laji kuitenkin soveltuu erittäin hyvin miehille, koska ratsastajan varusteet ovat rennommat ja muutenkin tyyli "miehisempi", joten miehiä tarvittaisiin lajiin enemmän.

Opettaja Sanna Onkamo on työskennellyt hevosten kanssa koko ikänsä. Hän on kiertänyt ulkomailla mm. kisaamassa ja työskentelemässä apulaisvalmentajana. Western Training on pyörinyt vuodesta 2009. Tallilla on noin 20 hevosta, joista neljä Sannan omaa.

Western Trainingin kautta on mahdollista saada kursseja ja valmennuksia ympäri Suomen, maastakäsittelyopetusta ja maastaratsastusta, hevosten koulutusta, lännenratsastusopetusta sekä ratsastustarvikkeiden tilausta. Sanna järjestää myös tarvittaessa ratsastusvaelluksia tai kokoaa asiakkaan haluaman "ratsastuspaketin". Matkailijoille hyvä uutinen on, että tallin läheltä löytyy hyviä mökkejä ja uimaranta.

Minun ratsuni oli yli 20-vuotias Kultu, Appaloosa rodultaan. Kultu oli kilttiluontoinen ja rauhallinen kaveri. Täydellinen valinta ensikertalaiselle. Kävimme hölkyttelemässä ratsastusaitauksen lisäksi upeilla metsäpoluilla ja harjunpäällä.

Alla olevassa videossa filmitähtinä tällä kertaa Kultu ja Sanna ja kameran takana Mika Kuki.

Kesään kuuluu ehdottomasti veneet ja vesistö. Kävin Jyväskylässä pari tuntia kestävällä Päijänneristeilyllä. Risteilyn tarjosi Päijänne Risteilyt Hilden Oy ja se ajettiin 80 paikkaisella Katrilli-laivalla. Matkan aikana kapteeni Ville Mäkinen kertoi merkittävimpiä nähtävyyksiä, samalla kun tarjoilija Nina Jääskeläinen piti huolta asiakkaista. Jos matkailijalla ei ole mahdollisuutta koko päivän kestävälle risteilylle, on tällainen pikapyrähdys hyvä vaihtoehto. Siinä ehtii päästä jo hyvin keskisuomalaisen järvimaiseman makuun. Katrilli liikennöi kesäisin kahdesti päivässä ma-la klo 12.30 ja 15.30.

Laivayhtiö on perustettu 1963 ja sitä pyöritetään jo toisessa polvessa. Hildeniltä löytyy Katrillin lisäksi myös neljä muuta laivaa: Suomen Neito, Suometar, Suomen Suvi ja höyrylaiva Suomi. Jälkimmäisin on Suomen suurin matkustajakäytössä oleva sisävesillä liikkuva höyrylaiva ja se on 106 vuotta vanha.

Päijänne Risteilyt Hilden Oy:n laivat noukkivat tai jättävät tarvittaessa maihin matkanvarrella. Hilden järjestää myös tilausristeilyitä asiakkaan oman tarpeen mukaan. Miten olisi vaikka juhlat vetten päällä hyvän ruuan- ja viininmaistelun merkeissä merkeissä. Myös pelkkä aurinkokannella istuminen tai maiseman valokuvaaminen on sekin varsin varteenotettava vaihtoehto. Kiireetöntä olemista. Myös liikuntarajoitteisille järjestetään pääsy laivaan.

Laivoissa on a-oikeudet ja mahdollisuus ruokailuun, lukuunottamatta Katrillia jossa on ruuan sijaan kahvitarjoilu.

Kiitos tästä rentouttavasta matkasta, Päijänne Risteilyt Hilden Oy toimitusjohtaja Eija Hilden.

Lähden kohtapuolin hipsimään kohti Yle Keski-Suomen toimitusta. Laittakaahan radiot päälle 15.40, niin kuulette Pilepirkon uusimmat tempaukset. Tsau bellas!

Tsekkailkaa myös seuraava juttu http://www.rantapohja.fi/uutiset.php?article=PILEPIRKKO-IISSA.html

Ja muistakaa käydä lisäämässä Pile Pirkko Facebookissa kaveriksi. Lähettäkää matkavinkkejä joko sitä kautta tai puhelimitse 044 359 99 56 tai sähköpostilla pilepirkko@turisti-info.fi.

Suomesta ei näytä loppuvan kauniit maatilamajoitukset sitten millään. Niitä tupsahtelee eteeni koko ajan ja tänään viimeksi.

Saavuin hetki sitten Petäjävedelle Kumpusen Maatilamatkailun tilalle. Näköpiirissäni komeili jälleen toinen toistaan upeampia rakennuksia. Tilan omistavat Hanni ja Juha Kumpunen lapsineen neljännessä polvessa. Maatilaa hoidetaan koko perheen voimin ja välillä auttamassa käyvät Juhan vanhemmat, Jenny ja Kauko Kumpunen. Myös muutamille kesätyöntekijöille annetaan mahdollisuus osallistua tilan hoitoon.
Talon emännällä Hannilla on aina aikaa asiakkaille. Hän rupatteli kanssani pitkät tovit, vaikka kädet on varmasti töitä täynnä.

Matkailupalvelut ovat alkaneet 90-luvulla Juhan vanhempien toimesta, mutta rakennuksien ja tilan historia menee niinkin kauas kuin 1610-luvulle. Paikalla oli tuolloin Kirrin tila. Isäntäväki kertoo mielellään matkalaisille tilan historiasta. Saattaapa joukkoon kätkeytyä pari kummitusjuttuakin.

Kumpuset haluavat vaalia arvokkaita rakennuksia ja niitä on entisöity perinteitä kunnioittaen. Vanhojen rakennuksien lisäksi tilalta löytyy neljä kappaletta ympäri vuoden asuttavia viiden tähden lomamökkejä. Kaikkiin mökkeihin kuuluu soutuvene, pihakeinu, grillipaikka sekä uimaranta ihanalla hiekkarannalla ja toki laituri. Päärakennuksessa on kaikki mahdollinen tarvittava varustus saunasta langattomaan nettiyhteyteen. Lisää majoitustilaa löytyy päärakennuksesta ja tunnelmallisesta luhtiaitasta. Tilalla oleva kivinavetta tarjoaa juhlatilat reilulle 150:lle henkilölle.
Kumpusen tilalla on ihana maalaisaamupala, jossa on tarjolla mm. tuoretta luomuleipää.

Tarvittaessa Kumpuset järjestävät ohjelmaa lähiyritysten kanssa, mutta maatilalle kannattaa tulla ennen kaikkea rauhoittumaan ja rentoutumaan. Majoittujilla on käytössä vene jolla voi lähteä kaikessa rauhassa soutelemaan Kirrinjärvelle. Illan voi päättää rannassa olevalla savusaunalla ja kodalla makkaranpaiston merkeissä.

Kumpusen tila on ollut luomumaatila yli 15 vuotta. Ruuat tehdään käsityönä isoäidin alkuperäisiä reseptejä kunnioittaen. Tilalla viljellään kauraa, vehnää, ruista, ohraa, spelttiä ja härkäpapua. Kumpusen tila loihtii makoisat ruuat juhliin, ja raaka-ainekset ovat peräisin omalta luomumaatilalta.

Kumpusen Maatilamatkailu löytyy myös Booking.com:ista.

Kiitos Hanni ja Juha Kumpunen ihanasta aittamajoituksesta ja upeasta maatilaelämyksestä.

Pilepirkko on hyvin nopea liikkeistään ja hänet voi bongata mistä päin Suomea tahansa. Eilen olin Levillä, ja tänään kävin ilahduttamassa ihmisiä Helsingin Kauppatorilla jakamalla muutamalle ohikulkijalle kesäpäivän kunniaksi Turisti-infon matkailijan käsikirjoja. Ihmset olivat kiitollisia mukavasta yllätyksestä ja pysähtyivät ihmettelemään tempausta.

Tori oli täynnä monenmoista kulkijaa turistista paikalliseen ja ilma mitä kaunein. Kojuja oli moneen lähtöön. Löytyi vaatteita, koruja, ruokaa, leivonnaisia, matkamuistoja jne. Torilla voi pysähtyä istuskelemaan ja katselemaan satamaan saapuvia laivoja ja kesätuulella kirmailevia ihmisiä. Kauppatorilla tulee kiireetön kesäfiilis. Itselleni Kauppatori herättää aina yhtä ihanat muistot, sillä edellinen asuntoni sijaitsi torin vieressä Tähtitorninmäellä. Voi niitä aikoja, mutta muistoista viis. Takaisin uutisiin.

Helsingin kauppatorilta on mahdollisuus hypätä esimerkiksi Suomenlinnan- ja Korkeasaaren lauttoihin. Torin läheisyydestä löytyy myös upeita rakennuksia, mainittakoon esimerkkinä Presidentinlinna. Kauppatorin vieressä olevasta Vanhasta Kauppahallista löytyy pieniä erikoisliikkeitä.

Kauppatorilla käy kesäisin lukuisia turisteja. Bongasin ihmispaljouden keskeltä kaksi iloisen näköistä perhettä, Valkeapään ja Peltolan perheet Jyväskylästä. He ovat tulleet viettämään kesälomaa Helsinkiin muutaman päivän ajaksi. Tarkoituksena on kiertää mm. Korkesaari ja Linnanmäki. Heidän mielestään Helsingissä on kätevää etenkin se, että julkisissa kulkuneuvoissa on inhimilliset hinnat, kulkeminen kätevää ja lapsille ratikallakin ajo on elämys. Jokaiselle löytyy jotakin. Valkeapäät ja Peltolat ovat käyneet aikaisempinakin vuosina Helsingissä, ja niistä kerroista oppineena he viettävät nyt yhden päivän pidempään pääkaupunkiseudulla. Kolmessa päivässä ei vain ehdi nähdä kaikkea, joten tänä vuonna jyväskyläläisten visiitin mitta on neljä päivää. Kysyin perheiltä, mitä kohdetta he suosittelisivat  turisteille Helsingissä. Vastaus oli Korkeasaarta ja Suomenlinnaa.

Helsingin kauppatori on avoinna ma-pe 6.30-18 ja la 6.30-16. Yksi näkemisen- tai paremminkin maistamisen arvoinen tapahtuma on Stadin Silakkamarkkinat 7.-13.10.2012. Tarjolla on eläväistä menoa hyvän ruuan ja eri ohjelmanumeroiden kera. Itse kävin viime vuonna katsomassa kun Pekkalan Janne ja Garamin Sami loihtivat maistuvia kalaherkkuja.

Pohjoisesta laskeuduttuani etsin sopivaa pysähdyspaikkaa matkanvarrelta. Törmäsin sattumalta Nelostien varrella olevaan kahvila-ravintola Rieskapaikkaan Koivussa ja päätin käydä kurkistamassa millainen taukopaikka on kyseessä.

Rieskapaikasta saa nimensä mukaisesti vasta leivottua aitoa ja alkuperäistä Räihän rieskaa. Kahvila-ravintola on ollut toiminnassa 10 vuotta, mutta alkuperäisjuuret juontavat jo vuoteen 1963 kun Räihän Leipomo perustettiin. Rieskapaikka on nykyisen omistajan Sauli Räihän isoisän perustama.  

Myydyin tuote on toki maankuulu Räihän Ohrarieska. Leipomo toimittaa kyseistä rieskaa myös mm. Rovaniemelle, Tornioon, Kemiin ja Ouluun. Rieskapaikasta saa muitakin leipomotuotteita ja leipää. Tarvittaessa leipomo valmistaa herkut juhliin.

Ja perinteisin sanoin, eikä siinä vielä kaikki. Rieskapaikka tarjoaa myös majoituspalveluita. Mökit ovat kauniilla paikalla Kemijoen vieressä. Paikalle on mahdollista tulla myös asuntovaunulla- tai autolla.

Usein ajatellaan että laskettelukeskukset ovat toiminnassa vain talvisin, ja kesällä ainut aktiviteetti on vaellus ja mökkeily.

Levin kesä on täynnä eri tapahtumia ja harrastusmahdollisuuksia laidasta laitaan. Voit pyöräillä upeassa maastossa, pelata tennistä uusilla kentillä, mennä gondolihissillä ihastelemaan kauniita maisemia tunturinhuipulta, laskea kesäkelkkarataa, pelata golffia tai frisbeegolffia, skeittailla ja paljon muuta. Yksi ehdottomasti testaamisen arvoinen on Levin Seikkailupuisto. Kävin suorittamassa tänään kaikki Seikkailupuiston radat viimeiseen- eli mustaan tasoon asti.

Ratoja löytyy kaikentasoisia, ja Seikkailupuistoon voi mennä koko perheen voimin. Laji on turvallinen ja haavereita ei ole juurikaan sattunut. Jokaiselle tasolle on vaatimuksena tietty minimipituus ja vaativuustaso kasvaakin mitä pidemmälle radalla edetään. Täytyy myöntää, että viimeisellä radalla sai todella keskittyä ja kyllä siinä muutama hikipisarakin pääsi valumaan. Tapanani oli hieman lätistä samalla kun etenin radoilla, mutta viimeinen, eli musta rata sai minut kovin hiljaiseksi. Ohjaaja Jari Kiiskinen huusikin minulle: "No, miten se Henna on niin hiljainen?". Miksiköhän..

Seikkailuradan jälkeen on hieno fiilis kun on voittanut itsensä. Jälkeenpäin palaa mieleen niitä epätoivon hetkiä, kun roikkui yläilmassa ja tuntui ettei millään pääse etenemään ja tasapaino meinasi pettää juuri väärään aikaan. Silti niistä selvittiin. Ne hetket kuuluvat lajiin ja samalla kasvattavat luonnetta. Ohjaaja on alhaalla koko ajan läsnä ja antaa tarvittaessa vinkkejä sekä tietenkin kannustaa.

Lajissa tärkeää on yhteishenki. Edellä menevää tulee tsempata ja jos joku sattuu putoamaan vaijerin varaan, kaverit auttavat siinä tapauksessa ylös. Seikkailupuisto on erinomainen tapa ryhmäyttää ja tuoda vaikka työporukka viettämään hieman erilaista virkistysiltaa.

Suosittelen ehdottomasti kokeilemaan Levin Seikkailurataa. Jos rata alkaa tuntua liian jännittävältä, sen voi keskeyttää minä hetkenä hyvänsä.  Jos kuitenkin onnistuu ruoskimaan itsensä jatkamaan seuraavalle tasolle, voi kokea juuri sen mielettömän hienon itsensä voittamisen tunteen.

Suurkiitokset super sympaattiselle ohjaajalle Jari Kiiskiselle ja toki kaimalleni Henna Kriikku-Laineelle, Levin Matkailu Oy:stä. Lisätiedot Levin Seikkailupuistosta seikkailupuisto@levi.fi.

 Lisää kuvia Seikkailupuistosta Facebookissa!

Alla video Pilepirkon suorituksista Levin Seikkailupuistossa. Kiitos ja kumarrus näppärälle kameramiehelle, Mika Kukille.

Tunturin kuppeessa sijaitsevasta Kyplylähotelli Levitunturista on mahdollista saada koko skaala mökkimäisemmästä majoituksesta luksussviittiin. Kylpylän ja hotellin mittava laajennus valmistui pari vuotta sitten. Majoituin uudessa Ounas-rakennuksen juniorsviitissä. 44 neliön tilaan oli mahdutettu olohuoneen ja erillisen makuuhuoneen ohella oma sauna sekä tilava parveke. Kovinkin tapavalittaja ja majoituksesta purnaaja joutuisi toden teolla miettimään valittamisen aiheita. Niitä ei visiitin aikana yksinkertaisesti ilmennyt. Itsensä ja seuralaisen hellimiseen tämä luksusmajoitus antaa hienon mahdollisuuden.

Ainakin omasta majoituksestani oli suora kulkuyhteys sisäkautta myös Span tiloihin. Kylpytakissa käyskentely kohti leppeää poreammeessa istuskelua saa viimeistään aikaan tunteen, nyt ollaan lomalla (vaikka töissä olenkin)! Yleisilme kylpylässä on hyvin selkeä ja vesiliukumäen vaatiman korkeuden takia myös hengittävä ja valoisa. Ulkoaltaan poreineen houkuttavat kauniina päivänä, mutta sisälläkin riittää paljon koettavaa.

Kylpylässä vesiputousten ja myös lapset huomioivien erisyvyisten altaiden ohella pääaltaiden vierestä löytyy vesijuoksijoille oma tilaratkaisultaan järkevä pieni kierros, jonka keskellä voi pysähtyä hetkeksi hieroviin suihkuihin. Saunojille on tarjolla perinteisemmän saunan ohella kelohirsin koristeltu sauna sekä turkkilainen höyrysauna. Osalle saattaa olla ihan mukavakin uutinen, että höyrysaunat ovat miehille ja naisille erilliset eikä monien kylpylöiden tapaan sekasaunat. Sesonkiaikaan hotelliasukkaiden käytössä on omat sauna- ja suihkutilat jossa on myös yksi turkkilainen höyrysauna. Se on yhteinen naisille ja miehille.

Aktiivisemmalle lomalaiselle tarjolla on myös kattavat liikunta- ja kuntosalipalvelut. Spa fitnessin tarjontaan lukeutuu Davidin kuntokeskus. Perinteisen salitreenin sijasta voi päivän käyttää vaikka salibandyn, sulkapallon, tenniksen tai ryhmäliikunnan merkeissä. Hotellilta löytyy myös Spa Bowling .

Spa wellnessin uusissa tiloissa on tarjolla kylpylähoitoja kuten hierontaa, vyöhyketerapiaa ja fysikaalisia hoitoja. Day Spa:n asiakkaat voivat hemmotella itseään nimenmukaisesti hemmotteluhoidoin sekä monin eri kosmetologi- ja parturipalveluin. Ja jos mammalla on kivaa, luulisi ajan kuluvan myös tenavilla sillä välin. Kylpylän alakerrassa on uusi lastenmaailma 4-10 -vuotiaille lapsille.

Hotellin vieressä on ravintolakatu. Kävelylenkki ulkona kylää ihastellen ja liikkeissä pyörien on varmasti kivaa, mutta kesällä kylä on etenkin ilta-aikaan kovin hiljainen. Ruokailumahdollisuuksia etsivän ei onneksi silloinkaan tarvitse poistua kylpylähotellista. Saman katon alta löytyy niin pikaruokaa kuin buffetia tai a'la carte. Ruokaa saa ravintolasta aina puoleenyöhön saakka. Kylpylähotelli mainostaa heillä olevan tarjolla elävää musiikkia joka ilta. Lauantai-illan orkesterina ollut Q-raketti -yhtye upposi yleisöön kuin häkä ja tutut tanssittavat klassikot saivat tanssilavan täyttymään. Viereisessä ravintolasalissa laulu raikasi karaoken merkeissä ja laulajia riitti. Suosiosta kertonee se, että Pilepirkon liittyessä jonoon, sillä oli mittaa jo 40 minuuttia.

Levillä on mahdollista tehdä kaikenlaista huimapäisistä elämyksistä seesteisemäpään oleiluun. Sunnuntaina selviää, millaiseen seikkailuun Pilepirkko Levillä levollisen yön jälkeen päätyikään. Pysykää kuulolla!

Miekojärven vetouistelukilpailut ovat 7.7 klo 14-21 ja kalamarkkinat 7.-8.7 klo 13-18. Tapahtuma on toteutettu ammatti- ja urheilukalastajien kesken. Kilpailun tuotto menee järven taimenenistutusprojektiin. Uistelukilpailuja on järjestetty jo 27 vuoden ajan ja kalamarkkinoita viitisen vuotta.

Miekojärvi on hurjat 24 kilometriä pitkä ja Suomen 79:ksi suurin järvi. Ympärillä on kaunista erämaata. Miekojärven alueella on kaksi kalasatamaa ja yksi venesatama. Miekojärvi on Euroopan pohjoisin kuhavesistö.

Tapahtumaa tulee seuraamaan ihmisiä monelta eri paikkakunnalta. Myös Yrjö Paaso Boråsista ja  Henrik Holmberg Vantaalta olivat tulleet seuraamaan kilpailuja. Tapahtuma on muodostunut miehille jo perinteeksi. Ovathan miehet sentään itsekin kalamiehiä, ja heillä on mökit lähellä tapahtumapaikkaa.

Lisätietoja Kuhakunkku -kilpailusta http://www.miekojarvi.fi/

Vihreän Pysäkin rakennuksessa on sijainnut aikoinaan vanhainkoti. Vanhuksia tuli pitkin jokivartta ympäryskunnista. Sittemmin tila remontoitiin pieneksi kauppakeskukseksi.Vihreältä Pysäkiltä löytyvät nyt turisti-info, Ravintola Granni sekä myymälöitä mm. matkamuistotarkoitukseen: Seita-shop, Marimekko, Pentik ja Runebergin-makeistukku. Ravintolasta on saatavilla hyvää kotiruokaa seisovasta pöydästä, pizzaa ja muita herkkuja a'la carte listalta­­ ja kahvin kylkeen leivonnaisia.
Itse nautiskelin noutopöydästä alkuun kermaista lohikeittoa ja pääruuaksi poronkäristystä.

Ravintolasta avautuu kaunis jokilaaksomaisema Ruotsin puolelle. Pienimmillä vierailla onkin usein hankala ymmärtää Ruotsin olevan niin lähellä: "Eikö sinne mennäkään isolla laivalla?".

Grannissa on ison ruokasalin lisäksi terassi, kokoustila ja Maupertius-kabinetti. Ravintolasta löytyy tilat yhteensä noin 400 henkilölle, joten juhlien ja yksityistilaisuuksien pitäminen isommankin porukan kesken onnistuu. Grannista saa myös pitopalvelut. Lapsille on oma leikkihuone Minttula.

Kävijöitä pysähtyy nautiskelemaan ravintolan antimista vuosittain noin 140 000 asiakasta ja kävijäkuntaa tulee joka puolelta maailmaa. Kesä on ravintolalle vilkkainta aikaa ja etenkin jokamiesluokan autokilpailut vetävät Pellon täyteen jokkisporukkaa. Pellosta sanotaankin, että se on jokkishullujen kylä.

Lisätiedot ravintola Grannista Asta Keräseltä info@granni.fi

Pellosta terveisiä. Tämä yö menee Länsi-Lapissa, Puolukkamaan Pirteillä Puolamajärven rannalla.

Anne-Mari Kovalainen ja Jari Mänty olivat valmistaneet nälkäiselle reissulaiselle lohkoperunoita, poron ulkofileetä ja salaattia kylällä leivotun rieskan kera. Jälkiruuaksi oli kermassa haudutettua leipäjuustoa lakkahillolla. Illallisen jälkeen pääsin testaamaan rantasaunan, jonka totesinkin oikein toimivaksi.

Tilaan kuuluu navettalan-sviitti kokoustiloineen, vanha- mutta täysin remontoitu pirtti, pikkumökki, mummon mökki (löytyy myös Booking.com:ista) ja rantamökki kesäkeittiöllä josta avautuu upea näkymä Puolamajärvelle sekä Villa Kuusijärvi Lankojärvenkylällä. Ympärivuotiset majoitustilat löytyvät noin 23 henkilölle. Yritys on tarjonnut majoitusta kahden vuoden ajan. Tosin Villa Kuusijärvi on ollut vuokrattavana jo kuusi vuotta.

Puolamajärven rannalla voi törmätä pihalla juoksenteleviin porokoiriin ja aamulla herätyksen hoitaa puolestasi kukko kanat kaverinaan. Talvella tilalla on poroja ja syksyllä pääsee halutessaan seuraamaan poroerotuksia ja kesän tienoilla vasan merkintää. Puolukkamaan Pirttien kautta on mahdollista saada porokyyditystä sekä järjestettyjä vaelluksia ja retkiä. Puolamajärven ranta suo erinomaiset mahdollisuudet kalastukseen ja veneilyyn. Tila soveltuu koko perheelle, ja aktiviteettia löytyy varmasti perheen pienimmillekin.

Pihapiirin rakennukset on tehty upeasti vanhaa kunnioittaen. Osa hirsikehikoista on tuotu pitkienkin matkojen takaa. Ne on kunnostettu hyvällä maulla ja näyttävät kuin olisivat seisseet tontilla aina. Osana kuvankaunista maisemaa.

Kiitos Toni Kraatari Tornionlaakso Yrityspalvelu Oy:stä kun autoit löytämään näin hienon majoituksen.

Lisää kuvia nähtävissä Facebookissa Pile Pirkon profiilissa.

Tänään kävin koittamassa puomillajuoksua Iin Tukkilaiskisoissa Raasakkakoskella. Melkoisen haastavaa touhua. Puomillajuoksu on kuin pyörälläajo. Kun sen kerran oppii, sen taitaa koska vain. Oli mielenkiintoista seurata kuinka konkarit juoksivat näppärästi tukkien päästä päähän ja itse pääsin hädintuskin kuutta askelta pidemmälle. Onneksi sää suosi kaikkia osallistujia ja veteen pulahtaminen oli varsin virkistävää helteen keskellä.

Olen minä kuitenkin niin sinnikäs emäntä, että päätin vielä joku kaunis päivä opetella puomillajuoksun kunnolla. Takaan, että joskus minäkin juoksen tukkien läpi tuosta noin vain (tulikohan luvattua liikaa).

Varsinaiset Tukkilaiskisat ovat lauantaina 7.7. Ohjelmaan kuuluu mm. kirkkovenesoutu-kilpailu,  Iin Laulupelimannien esiintyminen, sauvonnan kilpailu, halonhakkuu- ja parkkuukisa, koskenlaskun kilpailu sekä rullaus ja joukkuesoutu. Iin torilta on kuljetus kisapaikalle.

Harmi etten pääse huomenna seuraamaan kuinka kovat tyypit kisaavat keskenään - kuten Nymanin Pekka. Kiitos kuitenkin tästä päivästä järjestelytoimikunnan sihteeri Riitta Räinälle ja Rantapohjan toimittaja Leena Takaluomalle, ja toki "kameramies" Mika Kukille.

Ohessa video elämäni ensimmäisestä puomillajuoksusta.

Kävin pyörähtämässä Nivalassa, missä minulla on tapana silloin tällöin käydä rauhoittumassa. Maalaismaisemassa mieli lepää peltojen keskellä. Vanhojen latojen meri yltää paikoin silmänkantamattomiin peltoaukeilla. Ihanaa maalaisidylliä. Ihania ihmisiä. Viime viikkoina Pilepirkolla onkin ollut elämä melkoista matalalentoa, kiitos rallikyydin jopa kirjaimellisesti. :) Hetken hengähtäminen tuli tarpeeseen.

Tässä muutamia kuvia kauniista nivalalaisesta maalaismaisemasta. Kuten useissa pitäjissä heinäkuun alussa on tapana, täälläkin on alkanut oma teemoitettu viikkonsa. Kapinaviikkojen ohjelmaan pääset tutustumaan tästä.

Reissusta rauhoittuminen hetkeksi tuttuun maalaismaisemaan antoi taas paljon uusia ideoita jatkaa matkaa. Olen saanut runsaasti uusia ehdotuksia reissukohteiksi ja niistä olen koostanut nyt lähipäivien ohjelmaa. Perjantaiaamuna auton keula suuntaa Iihin Tukkilaiskisoihin ja siitä edelleen samaksi illaksi Pelloon. Upeita hetkiä jälleen luvassa ja lisään kuvia niistä mahdollisimman pian tänne blogiin.
 

Pilepirkon pitkäaikainen haave  toteutui, ja tyttö pääsi Risto Pelkosen ralliauton kyytiin. Tuliko jännäkakka housuun vai nauttiko tyttö täysin rinnoin. Katso video, sieltä se selviää.

ps. Pilepirkko lähtee käymään nyt Nivalan suunnalla tutustumassa maalaiselämään. Huomenna Pirkon tavoittaa Iistä Kuningasjätkä Tukkilaiskisoista klo 12. Pirkko koittaa taitojaan puomillajuoksussa. Pysyyköhän kamppeet kuivina, vai tuleeko Pirkosta kuin uitettu koira.
Tutut ja tuntemattomat, tulkaahan kannustamaan!

Tänään ilmestyneessä Oulu-lehdessä on juttua Pilepirkosta. Tosin silloin kun haastattelu tehtiin, ei ollut vielä tiedossa että Pilepirkko jatkaa matkaansa parin ensimmäisen viikon jälkeen. Maininta parin viikon reissusta ei siis pidä enää paikkaansa, vaan matkahan jatkuu edelleen.
Tätä klikkaamalla pääsee katsomaan verkkolehteä.

Muistakaa käydä lisäämässä Pilepirkko kaveriksi Facebookissa. Profiiliin pääsee suoraan TÄTÄ klikkaamalla.

Ja edelleen saa lähettää matkavinkkiä sähköpostitse ja puhelimitse pilepirkko@turisti-info.fi / 044 359 9956.
Pilepirkko on tällä hetkellä käymäsä Oulusa kotikonnuillaan, joten jos keksitte aktiviteettia Pohjois-Suomen alueella, ottakaan yhteyttä!

Pilepirkon reissailun piti päättyä tänään, mutta siinäpä kävikin niin, että "yleisön pyynnöstä" rundi jatkuu edelleen.
Pike saa lähipäivinä uuden auton alleen (räyh) ja jatkaa sitten kierrosta. Reissun pituus ja kohteet ovat arvoituksia, ja juuri sinä voit vaikuttaa siihen.
Lähettäkää siis vinkkejä matkakohteista pilepirkko@turisti-info.fi / 044 359 99 56.

Olen tällä hetkellä Oulussa. Ennen tien päälle lähtöä sain matkaevääksi Ristolta ihan aitoa tuoretta tinkimaitoa. Sitä minä sitten kotimatkalla join. Niin ja kävin myös  Kuopiossa Valittaja.fi -toimistolla hakemassa mukamas vähän karkkirahhaa ja meinasin joutua samalla hirviön syötäväksi (kuten kuvasta näkyy). Kävin myös kurkkaamassa mitä 50-vuotiaalle Soisalo Seudun toimituksen poppoolle kuuluu. Hyväähän heille. Mutta mitä minulle? Sen voit lukea Soisalon Seutu -lehdestä torstaina!

Lisää tarinoita myöhemmin. Pysykää linjoilla!

Tänään haaveeni vihdoin toteutui - Pilepirkko pääsi ralliauton kyytiin. Taisin jossain vaiheessa mainita, että tavalla tai toisella hankkiudun ajatettavaksi, ja kuinkas kävikään. Risto Pelkonen Leppävirran Racing Teamista ajatti minua moneen kertaan Riihirannan "kulumilla".
Rallista on tulossa myös videonpätkää myöhemmin.

Risto on ajanut rallia parin vuoden ajan harrastuspohjalta. Muutama kesä- ja talvikisa on tullut heitettyä. Se on Ristolle enemmänkin harrastus kuin vakavasti otettava laji. Risto värkkäilee autoaan veljensä kanssa minkä nyt maanviljelytöiltään ehtii. Menopelinä on BMW 325 F-ryhmän auto. Risto ajattaa tarvittaessa tilanteen mukaan esimerkiksi polttariporukkaa korvausta vastaan.

Kiitos Hannu Lapille kun asiat järkkääntyivät kauttasi, ja saimme Ristolta kyytiä (kuulostaapas hurjalta).