Outokummun Kaivosmuseo

SUNNUNTAI, 01. HEINÄKUUTA 2012

Mistä kaikki alkoi

Hyvä että Ulla-Riitta Moilanen, Outokummun matkailun kehittämispäällikkö, kutsui minut tutustumaan vanhaan kaivokseen. Paikka oli ehdottomasti näkemisen arvoinen. Outokummun Vanhan kaivoksen alue oli täynnä mahtavia suuria kivirakennuksia ja museotunneli vanhoja kaivostyökaluja- ja koneita. Tunnelissa näkee selkeästi kaivostyön kehittymisen eri vuosien aikana.
Vanhalla Kaivoksella voi hypätä kaivosjunan kyytiin tai käydä kurkkimassa näköaloja korkeasta kaivostornista. Torni tulee kummun päälle, joten korkeutta tulee kaikkiaan noin 100 metriä.Vanhan Kaivoksen alueelta löytyy myös ravintoloita, jotka sijoittuvat kuinkas ollakaan kaivosmiljööseen.

1910 oli Outokummun kaivokselle mullistava vuosi kuparimalmin löytymisen ansiosta. Kaivostoiminta työllisti ihmisiä ja kehitti paikkakuntaa. Ympärille syntyi kaivosyhteiskunta. Kuuntelin mielenkiinnolla kun opas selitti millaista elämää kaivoksessa on menneinä vuosina eletty. Soppamummo oli ainut naispuolinen henkilö 90-luvulle asti, joka sai tulla kaivokseen maan alle. Mummo tarjoili kaivosmiehille hernekeittoa, lihakeittoa ja riisivelliä. Ennen soppamummoa kaivosmiehet paiskivat pitkiä päiviä pelkän voileivän ja pullomaidon voimin.
Palkka oli kehno ja se määräytyi määräytyi monesti työn siisteyden mukaan. Mitä siistimpi sisätyö, sitä parempi palkka.
Kaivoksessa käytyään saa tuntumaa siitä, kuinka älyttömön raskasta työtä ensimmäiset kaivosmiehet ovat tehneet. Poraaminen tapahtui käsin kahden miehen voimin. Toinen piti poraa, ja toinen hakkasi lekalla. 12 tunnissa työ eteni "huimat" 10 cm.
Monet kaivosmiehet sairastuivat pölykeuhkoon. Lääkärin neuvo oli kasvattaa viikset ja parta pölykeuhkon ehkäisemiseksi. Ne suodattaisivat kuulemma pölyä. Toinen neuvo oli polttaa niin paljon tupakkaa, että pöly tupsahtelisi tupakkayskän mukana pois. Viimeisenä muttei vähäisimpänä vinkkinä oli juoda niin paljon viinaa että seuraavana päivänä tulee kaikki ulos, pöly mukaan lukien. Jo on neuvot..

Tunneliin mentyäni minun piti laittaa kaivoskypärä päähän. Kypäriä oli eri värisiä, kuten valkoinen, keltainen, vihreä ja punainen. Kysyin kypärien värien merkityksen ja ne menevät kuulemma "arvon" tai "tittelin" mukaan. Minä valitsin valkoisen kypärän syystä että se on johtajan väri! AVOT! Lisätietoa kaivoksesta myös osoitteesta www.aarrekaupunki.fi.

Outokummusta lähdin kohti Konnuslahtea. Pysähdyin Tuusniemen huoltsikalle kirjoittamaan juttua, ja minua tuli jututtamaan ihanat uudet tuttavuudet Ismo Taskinen ja Urho Turunen. Lupasin laittaa blogin kautta heille terveisiä, joten tässä tulleepi! Terveisiä Ismo ja Urho!