Miksi mennä merta edemmäs kalaan

Haen reissullani usein jotain uutta ja ennennäkemätöntä, ja mikä parasta: mahdollisimman kaukaa. Entäpä jos tutustuisinkin tällä kertaa omaan kotikaupunkiini. Katselisin rauhassa ympärilleni. Katselisin sitä paikkaa, jossa vietän suuriman osan ajastani. Sen tein ja pienen pysähtymisen jälkeen näin nykyisen kotikaupunkini Kokkolan ihan uusin silmin. 

Istuskelin merenrannalla ja katsoin kuinka ihmiset nauttivat auringonlämmöstä juoksennellen ja iloiten. Meinasin jopa saada amerikkalaisesta jalkapallosta päähäni. Ihanaa - Kokkola, merenranta ja ihmiset.

Noin 50 000 asukkaan Kokkolassa on paljon nähtävyyksiä, kuten Neristan, eli Kokkolan vanha kaupunki, Pedagogio, Suomen ainoa nykyaikaan säilynyt 1600-luvun koulurakennus, Kaarlelan kivikirkko 1400-luvulta ja Tankarin majakka. 

Tapahtumia Kokkolassa on ympäri vuoden. Mainittakoon tunnettu Kokkolan Talviharmonikka, Teatterifestivaalit, Kokkolan Ooppera, Kokkolan kalamarkkinat jne. Kokkola on oikea kulttuurikapunki ja täällä (tai Kokkolan lähiseudulla, esimerkiksi Kaustisissa) voi törmätä sattumalta vaikkapa ulkona soittaviin kansanmusiikin ilosanoman levittäjiin. Satuin paikalle, kun Ala-Könnin kansanmusiikkilinjan opiskelijoista koostuva Akostolit soittelivat iloisia kipaleitaan pihalla aurinkoisena kesäpäivänä. Lisää tuommoisia! 

Pian joudun kuitenkin jättämään hetkeksi kauniin Kokkolan, kun lähden kiertelemään ympäri Suomea. Sitä ennen kuvaillaan Oulun seudulla Pilepirkon seikkailuista kiva videonpätkä Frozenfruitfilmsin kanssa. Siitä myöhemmin lisää. 

Nyt aurinkolasit silmille, ja hetkeksi lepoa ennen kuin täytyy taas mennä. Aurinkoista kesää kaikille. Pian kuullaan taas.