Koskenkorvan Trahteeri

Reissuni Koskenkorvan Trahteeriin oli viimeisin, muttei vähäisin kohteeni. Kierros alkoi museosta, jossa tutustuttiin tilan historiaan. Museo on avoinna kesäisin 15.5.- 15.8 arkipäivinä 10-18.

Koskenkorvan kylä on ollut olemassa ennen tehdasta. Moni luulee toisin, mutta noin se menee. Ensimmäinen Koskenkorvapullo valmistui 1.7.1953. Alkon historiaan liittyy mielenkiintoinen luku: 5-4-3-2-1-0. Kuka hoksaisikaan, että numerosarjan arvoituksen takana on Alkon avauspäivä: 5.4.31 klo 10. Myyjien tuli olla tiukkoja ja pois luotaantyöntäviä. Myymälästä oli tehty mahdollisimman ankea. Täten pyrittiin minimoimaan alkoholin kulutusta. Viinaa juotiin vähiten sodan aikana. Toisin oli kieltolain aikana jolloin alkoholin kulutus moninkertaistui. Sota-ajan nälkävuosina viinan valmistukseen ei saanut käyttää perunaa koska se oli liian arvokasta alkoholin valmistukseen. Vuonna 1945 puhdasta alkoholia meni 1,75 litraa asukasta kohden, nyt määrä on 11 litraa per nuppi! Mitäs ihmettä?

Koskenkorvan Trahteeri on hyvä valinta esimerkiksi työporukalle tyky-päivän kohteeksi, pikkujoulupaikaksi, häihin tai polttariporukalle! Tilaa löytyy 150 hengelle. Trahteerissa on sellaisia erikoisuuksia mitä ei takuulla muualta löydy. Kossukraanasta tulee tehtaalta suoraan sitä itseään, eli Koskenkorvaa tietenkin. Tilalla mennään naisten ja miesten kesken saunaan - ei ilkosillaan, vaan hauskat saunatrikoot päällä. Infrapunasaunan lisäksi löytyy savusauna, sauna jääkaapilla ja televisiolla sekä aitokiuas- eli välimuotosauna. Koskenkorvan Trahteerin aitokiuas-sauna on saanut Suomen Parhaan Saunan -tittelin. Sinne mahtuu saunottelemaan 30 henkilöä, ja löylyt ovat pehmeät kuin vauvan posket. Täten siellä viihtyy useammankin tunnin ajan. Saunan lisäksi on mahdollista saada "viinahoirot ulukoosesti, jalakahan viinasukat tai viinahautehet hartioolle". Martti-isäntä teki minulle ihanan hieronnan ja jalkoihini sain kossu-villasukat ja hartioille kossu-hauteen. Hieronnan jälkeen pulahdin aromakylpyyn. Tilalla on tosiaan pienimuotoinen kylpyläkin ja pihalta löytyy saunojen luota kylmävesiallas ja palju. Vessa se vasta erikoinen onkin. Ennen hyyssiin menoa valitaan mennäänkö Olavi Virta -vessaan, Irwin Goodman -vessaan vai Lauri Tähkä -vessaan. Kun valinta on tehty, jokaisen artistin kohdalla on nappi josta painetaan. Vessassa alkaa soida kappale valitsemaltasi artistilta emootiotasosi mukaan. Minulle napsahti Olavi Virralta biisi, joka kertoi yksinäisestä reissaajasta. Kuinka osuvaa.

Koskenkorvan tehdas on ainoa maailmassa joka tekee tuotteensa ohrasta. Mutta, Koskenkorva on paljon muutakin kuin viina vaikka kyseinen nimi usein viinaksi mielletäänkin. Se on kylä, se on nimi, se on tila, se on juoma: viina, jota yleensä juorahan. "Koskenkorva voi olla myös Koskenkorvan silakat noutopöydässä eli niin sanotut kännikalat, jonka kaverina on jallulohi. Ruualla on ollut aina tarinat, ja tarinat alkoi Koskenkorvasta punastunehesta lohesta, joka punastuu isännän "tyhymistä jutuusta". Katajaisen kansan gin-silakoosta tai siijaasta, kumpaako on saatavilla. Viinoja laitetahan kaloohin jotta saarahan pohojalaaset "lihanhimooset" miehet syömähän kalaa". Minulle tarjoiltu menu oli seuraavanlainen: Kännikalat, funktionaaliset salaatit ja sörsselit, homehtunutta punajuurilootaa, oluessa haurutettua kaalta, lihaa lankulla ohkaasina lirvuuna tai paksuina hanttahelina. Ruuan kera tarjoiltiin laarukasta kotimaista viiniä.

"Kossusnapsi on hyvää, mutta sen otettuaan tulee kuitenkin irvistää, ettei nuoriso luule että se on hyvää". Näin tapaa tehdä myös Koskenkorvan Trahteerilla kuljeskeleva Kossu -kissa (kuvassa alhaalla). Tämä karvatassu on tuttu Koskenkorvapullon etiketistäkin..

Haluan kiittää teitä hyvä isäntäväki, Päivi ja Martti. Koskenkorvan Trahteeri oli täydellinen viimeiseksi kohteekseni ja täältä on hyvä lopettaa kuukauden kestänyt reissulaisen elämä.