Ylitornion muistomerkit
Väinö Katajan patsas
Sijaitsee kirkonkylän keskustassa kunnanvirastoa vastapäätä. Sen on pystyttänyt Ylitornion kunta ja veistänyt kuvanveistäjä, professori Ensio Seppänen. Patsas paljastettiin 13.8.1972. Muistomerkillä on haluttu kunnioitta ylitorniolaisen kirjailijan, Väinö Katajan, elämäntyötä. Vuosina 1867-1914 elänyt kirjailija on tunnettu ylitorniolaisen ja laajemminkin peräpohjalaisen kansanelämän kuvaaja.
Hän on julkaissut romaaneja, novelleja, kertomuksia ja näytelmiä. Teoksista tunnetuimpia on Koskenlaskijan morsian, jonka pohjalta on tehty myös elokuva. Väinö Katajan kodin paikalla sijaitsee Iikan tupa-niminen mökki, jossa on kesäaikaan esillä hänen tuotantoaan.
Tukkirekimuistomerkki
Lions Club Ylitornio on halunnut osoittaa kunnioitustaan isien työlle ja säilyttää siitä muiston rakentamalla Ylitornion kirkonkylän koulukeskuksen yhteyteen muistomerkin, joka paljastettiin v. 1980. Muistomerkin on veistänyt kuvanveistäjä, professori Ensio Seppänen. Muistomerkissä on jäätietä kuvaavalla alustalla peräpohjalaisten parirekien päällä sahatukki-kuorma. Kuorman kylkeen kiinnitettyihin kelon puolikkaisiin on leikattu teksti: ”Tämä peräpohjalaisen jäätien tukkikuorma tehtiin niiden aikojen muistoksi, jolloin hevonen oli vetäjä ja metsätyöt tärkeä toimeentulon turva.”
Annikki Kariniemen patsas
Kuvanveistäjä, professori Ensio Seppäsen veistämä patsas on pystytetty Aavasaksalle vuonna 1990. Patsaalla halutaan kunnioittaa Lapin naisia ja erityisesti kirjailija Annikki Kariniemeä. Hän oli Lapin ensimmäinen naiskirjailija ja yksi harvoja erätarinoita kirjoittavia naisia. Hän eli vuosina 1913-1984. Kariniemi on julkaissut romaaneja, nuortenkirjoja sekä lukuisia artikkeleita ja novelleja. Kirjailija toimi useiden lehtien avustajana sekä oli Pohjoiset kirjailijat -yhdistyksen perustajajäsen. Tarkempia tietoja Aavasaksa -osiossa.
Arendt Grapen muistomerkki
Lyypekkiläinen Arendt Grape asui Nautapuodin pihapiirissä Armassaaressa. Hän oli Köngäsen rautaruukin perustaja. Hänen jälkeläisiään elää 8.-14. polvessa Suomessa, Ruotsissa, Norjassa ja Amerikassa ja he halusivat kunnioittaa yli 300 vuotta sitten kuolleen esi-isänsä muistoa. Muistomerkki paljastettiin v. 1987 ja on valmistettu Kiirunan malmista. Reliefi on kuvanveistäjä, professori Ensio Seppäsen työtä. Muitopaasi sijaitsee Armassaaressa, noin 8 km etelään Ylitorniolta.
Raivaajan patsas
Sijaitsee Kainuunkylässä, Väystäjän tienhaaran tuntumassa. Paljastettu 23.9.1973. Muistomerkin on pystyttänyt Kainuunkylän maamiesseura Kainuunkylän ensimmäisten raivaajien kunniaksi. Saarimaan vuoman raivaus aloitettiin v.1907 suon alta ja se oli Lapin ensimmäisiä suuremman peltoaukean raivauksia. Luonnonkiveen upotetun reliefin on tehnyt kuvanveistäjä, professori Ensio Seppänen.
