Simo | Nähtävyydet | Turisti-info

Simo

Simon kirkko
Empire-ajan myöhempiä tyylejä edustava, Simoniemessä sijaitseva kirkko on valmistunut vuonna 1846. Se on suorakaiteen muotoinen, torniton pitkäkirkko, joka on jaettu kolmeen laivaan neljällä parilla doorilaistyylisiä pylväitä. Sivulaivojen katteena on tasakattoja keskilaivassa puinen tynnyriholvi.
Kirkon läheisyydessä on kolminivelinen pohjalaismallinen kellotapuli, vanha hautausmaa sekä lainajyvämakasiini, joka on muutettu kotiseutumuseoksi v. 1952.
Jääkärikämppä ja jääkäripatsas
Vapaussodan aattovuosina kulki yksi jääkäreiden etappireiteistä Simon erämaiden halki. Maaninkajärven niittysaunalla käytiin itsenäisyystaistelun ensimmäinen aseellinen yhteenotto, ns. Simon kahakka, venäläisten sotilaiden ja santarmien yllätettyä saunasta sinne majoittuneet kahdeksan jääkäriä.
Kahakassa jääkäreiden johtaja vangittiin ja yksi jääkäri kuoli. Niittysauna on vielä entistettynä paikallaan ja paikalle pystytettiin muistomerkki vuonna 1927.
Pahnilan museo
Simonkylällä sijaitseva Pahnilan museo on Torniojokilaakson Maakuntamuseon alueella ainut alkuperäisellä paikalla sijaiseva museoitu pihakokonaisuus. Museo edustaa 1900-luvun alun talonpoikaistyyliä. www.simonkyla.fi
Wanhasimo
Vatungin nokka
Suomen suurin tuulivoimapuisto. Kalasatama ja kahvila.
Vasankarintie
Simonkylän kulkttuurimaisemaan kuuluu myös Vasankarin sahan työväestön asunnot. Saha aloitti toiminnan vuonna 1874. Vasankarin kulttuuri kertoo myös kalastuksen merkityksestä simolaisille: lohikellarit, aitat ja tiet sitovat ympäristön perinteiseen elinkeinorakenteeseen.
Simonkylän kulttuurimaisema
Simojoen suulla on ollut asutusta jo 1400-luvulta alkaen. Asutuksen syntymisen edellytyksenä on ollut kalastus, erityisesti lohenpyynti. Ympäristö on säilyttänyt perinteisen rannikko- ja jokisuuasutuksen luonteen vanhoine talonpoikaistaloineen, venevalkamineen ja ranta-aittoineen. Simonkylällä on varsin laaja viljelysmaisemakokonaisuus, jossa on perinteistä rakennuskantaa. Leimaavaa on umpikartanon tapaan rakennetut pihapiirit; puolitoista- ja kaksikerroksiset päärakennukset, mutterikuistit ja T-ikkunat. Kulttuurimaisema on edustavimmillaan vanhan kulkuväylän (Kemi-Oulu -tie), nykyisen Simonkylän paikallistien päässä, missä asutus on ryhmittynyt tiiviiksi nauhaksi tien varteen.
Simonkylän paikallistie on luokiteltu valtakunnallisesti merkittäväksi museotieksi, jonka pituus on n. 3 km. Vanha tie, jota mm. Suomen sodan aikana armeija käytti perääntymistienään, kulkee läpi viljelymaiseman päättyen Simojoen rantaan.
Simoniemen kulttuurimaisema
Simoniemen kulttuurimaisemassa on edustettuna samanlaiset pääpiirteet kuin Simonkylässä: talonpoikaistalot, venevalkamat ja ranta-aitat. Simoniemi ja Simonkylä ovat olleet toiminnallisia keskuksia, jotka ovat menettäneet kuntakeskuksen luonteen Asemalle valmistuneen rautatien myötä.
Simon pirtti
Simon Pirtti on 1932 rakennettu hirsinen nuorisoseurantalo. Talo on toiminut aikoinaan kyläläisten ainoana kokoontuminpaikkana.
Sankaripatsas
Simoniemessä Simon kirkon välittömässä läheisyydessä on v. 1953 Ilmari Wirkkalan suunnittelema sankaripatsas.
Rautatieasema
Vuonna 1902-1904 rakennetun rautatieaseman on suunnitellut arkkitehti Bruno Granholm rautatiehallituksen talousrakennusjaostosta. Hänen käsialaa ovat useat Oulu-Tornio rataosuuden asemat, kuten v. 1902-1904 rakennettu maksniemen lauturi. Granholmin rakennustyylille on ominaista epäsymmetriset ratkaisut, poikkipäädyt, katokset, koristelun keskittyminen ikkunoiden kehyksiin, konsoleihin ja päätyihin. Oulu-Tornio rataosuus valmistui vuosina 1899-1904. Rautatieasema kuuluu valtakunnallisesti merkittäviin rakennuskohteisiin.
Martimoaapa
Martimoaavan soidensuojelualue Euroopan Unionin tukema LIFE-projekti
Luontopolku / Simonkylä
Luontopolku Simonkylällä kulkee Simojoen rantaa, museotietä ja sekä osin tulvauomaa. kasvillisuus alueella on rehevää ja polun varrella voi tavata harvinaisiakin kasveja.
Lintutorni Simoniemi
Simoniemen lintutornilla voi bongata keväisin runsaslukuisia muuttolintulaumoja. Lintutornille pääsee hautausmaan parkkipaikalta.
Lentäjäpatsas
Simon Sarkakankaalla Arppeen ja Runkauksen luonnonpuiston läheisyydessä on 10.10.1944 tuhoutuneen suomalaisen pommikoneen osista ja kivistä on paikalle pystytetty v. 1970 Lentäjäpatsas. Ko. päivää vietetään Rovaniemellä toimivan hävittäjälentolaivue 11, Lapin lennoston lentorykmentti 4 killan ja simolaisten reserviläisjärjestöjen perinnepäivänä.
Kirakkajyppyrä
Kalliomuodostuma, miltä laajat näköalat ympäristöön.
Karsikon satama
Karsikon kalasatamasta saa tuoretta kalaa.
Kalliosaari
Noin 3 km mantereesta Simoniemen edustalla sijaitsee v. 1925 toimintansa lopettaneen Kallion sahan jäänteitä. Alunperin saha toimi vesisahana Simojoen varressa Kalliokoskella. Sahan perustivat v. 1841 oululaiset Andreas Niska, J.A. Gastren ja O. Lundström. Sieltä se siirrettiin Koivuluotoon eli Pappilan lettoon. Saarta jouduttiin kuitenkin suurentamaan täyttämällä salmia ja syvänteitä rimatäytteillä. Vuodesta 1916 alkaen saha kuului Kemi Oy:lle.
Kalasatama / Simo
Simoniemen kalasatama
Kalasatamatie 14
95220 Simoniemi
Vanha, kunnostettu kalasatama, jonka miljööseen kuuluvat satamalaitteiden ja aallonmurtajien lisäksi vanhojen kala-aittojen ja vajojen ryhmä. Rantatörmällä on Vanha-Knihtilän tyypillinen talonpoikaistalo. Simoniemen vapaa-ajan venesatama on aivan kalasataman vieressä.
Simon Simoniemessä sijaitsevassa vene- ja kalasatamassa vietetään vuosittain perinteistä Rantailtaa ja Tilimarkkinoita.