Savukoski | Nähtävyydet | Turisti-info
Savukoski
Ranua
- Kotiseututalo Puistola
Kunnanesimies ja maanviljelijä Väinö Halonen rakennutti Kemijoen rannan avoimeen peltomaisemaan viisilapsiselle perheelleen puolitoistakerroksisen talon, navetan ja rantasaunan evakosta paluun jälkeen vuonna 1947.
Puistolan päärakennusta vuokrataan eri yhdistyksille ja yksityisille esim. juhlatilaisuuksiin päiväkäyttöön. Halutessanne tutustua Kotiseututalo Puistolaan, pyydämme ottamaan yhteyttä Savukosken kulttuuritoimeen.
- Samperin veturi
Samperin veturitie sai nimensä Hugo Richard Sandbergista, joka kansan suussa vääntyi Samperiksi. Sandberg organisoi Lapin ensimmäisen konesavotan 1910-luvun alussa tilaamalla aluksi Amerikasta kaksi telaketjuilla kulkevaa veturia. Veturitie kulki Lattunasta Tulppioon, josta se haarautui kahteen suuntaan: Maskaselän laitaan sekä Pierkulinharjun, Suurkovanselän ja Saijanvaaran maastoon. Tien pituus oli 30-35 km.
Toinen Samperin vetureista on entisöity vuonna 1988 Savukosken kunnan toimesta ja siirretty nykyiselle paikalleen vanhan veturitien varteen, Tulppioon. Toinen veturi on Rovaniemen metsämuseossa. Tulppiossa veturi on nostettu betonialustalle ja sen suojaksi on rakennettu katos.
- Salpalinja
Suomen suurimman yksittäisen rakennushankkeen, Salpalinjan, pohjoinen päätepiste sijaitsee Savukoskella. Salpalinja koostuu valtavista jopa 6000-7000 kg painoisista ja 3 m³ kokoisista kivistä rakennetuista panssariesteistä ja sen varrelle puusta ja kivistä rakennetuista ampuma-, tähystys- ja konekivääripesäkkeistä.
Kunnostetun Salpalinjan pitkospuupolun lähtöpaikka on Sarvilammen levähdyspaikka, Savukoskelta Sallaan johtavaa tietä 1,5 km. Polku kulkee panssariesteen vierustaa. Sen varrelle on kunnostettu kokonaan kaksi linnoitetta: suomalainen vartiopesäke vuodelta 1940 ja saksalainen tähystys- ja konekivääripesäke vuodelta 1944. Reitti on pituudeltaan 1,2 km, josta pitkospuita on 0,8 km. Polun varrella on penkkejä, joille voi istahtaa levähtämään.
- Nivatunturin palovartijan maja
Palovartijan maja on rakennettu Nivatunturiin 1950-luvun alussa ja se on ollut käytössä 1970-luvun puolivälin tienoille.
Palovartija käytti majaa tukikohtanaan tarkastellessaan kuumimman kesän aikana ympäristöä maastopalojen varalta. Maja on pieni, noin 12 m² kokoinen. Siinä on varustuksena kamina ja pieni lavitsa sekä pöytä. Maja on lukitsematon, vesipaikkaa ei ole. Maja kunnostettiin vuonna 1999, pihalle tehtiin myös liiteri-käymälä.
Majalle johtaa sekä Savukosken että Pelkosenniemen puolelta merkitty polku. Savukoskelta paaluin merkityn polun alkupäähän pääsee ajamalla Pelkosenniemen suuntaan Materoseläntiehaaraan (aivan kuntien rajan tuntumassa) ja siitä Materoseläntietä noin 10 km. Tien päässä on opaste majalle. Hieman parempi tie lähtee Perälästä, josta kääntyy tie Matalaiseen. Noin 16,5 km päässä on opaste tien oikealla puolella. Merkityn polun pituus on molemmista suunnista n. 2,5 km.
- Korvatunturinmaa
Savukosken kaukaisinta kolkkaa ympäröivän erämaaluonnon keskeltä nousevat Korvatunturin laet. Korvatunturi sijaitsee Savukosken kirkonkylästä pohjoiseen 135 km. Autolla pääsee Kemihaaraan asti, 20 km etäisyydelle Korvatunturista. Kemihaarasta lähtee merkitty retkeilyreitti Korvatunturin murustalle, 18 km. Reitin varrella on mahdollisuus yöpyä Vieriharjun autiotuvassa. Korvatunturin reitti on ns. matkailupalvelureitti, jolla on mahdollista järjestää luvanvaraisia moottorikelkalla huollettuja hiihtovaelluksia.
Korvatunturi sijaitsee Suomen ja Venäjän rajalla, joten kulkeminen ilman lupaa on rajavyöhykkeellä kiellettyä. Korvatunturille pääsee tutustumaan esim. paikallisen matkailuyrittäjän kyyditsemällä moottorikelkalla. Rajavyöhykkeen tuntumassa mukaan tulevien rajavartijoiden saattelemina voi nousta Korvatunturiin ihailemaan upeita maisemia.
- Erämaatalo Tarkkala
Tarkkalan tila sijaitsee Kuisjoen varrella Savukosken kunnassa. Syrjäisen sijaintinsa vuoksi tilan rakennukset ovat harvoja Savukoskella sodan tuhoilta säästyneitä rakennuksia. Vuonna 2004 kohdetta alettiin entisöidä Savukosken kunnan, Museoviraston ja Työvoimahallinnon välisenä yhteistyönä. Rakennukset puretaan ja pystytetään uudelleen. Entisöinnissä pyritään säilyttämään mahdollisimman paljon alkuperäisiä rakenteita ja kunnioittamaan vanhoja rakennustapoja. Tarkkalan erämaatalon on tarkoitus valmistua vuonna 2006 ja sitä tullaan käyttämään matkailullisiin tarpeisiin.
- Sarivaaran poroerotusaita
Savukosken Tanhuassa sijaitseva Sarivaaran vanha poroaita lienee sijainnut nykyisellä paikallaan jo 1700-luvun loppupuolella.
Uusi aika Sarivaaran poroerotuspaikalle koitti vuoden 1992 joulukuussa, kun museoviraston aidalla tekemät entistämistyöt valmistuivat ja aita saatiin jälleen paliskunnan käyttöön. Sarivaaran aita on ns. perkka-aita
1930-luvulla Sarivaaran poroerotusaidan lähistölle rakennettiin neljä porokämppää. Kämpät olivat erotusten aikaan täynnä väkeä. Asustelijoita niissä oli muulloinkin, mm, aidankorjaustöiden ja hihnavasotuksen aikaan. Yhtä kämpistä käytettiin palkisen kokouspaikkana, siksi sitä nimitettiinkin palkisen kämpäksi. Kämpistä kaksi kunnostettiin vuosina 1991-1992. Kämpät ovat avoimia ja niitä voi vapaasti käyttää.
- Erillisosasto Saun muistomerkki
Muistomerkki sijaitsee Saunakankaalla Er Os Saun tukikohdan paikalla Kemijoen rannalla. Merkki on paljastettu vuonna 1996. Erillisosasto Sau (1942-1944) perustettiin partisaani-iskujen torjuntaan.
- Partisaanien uhrien muistomerkit Seitajärvellä kylässä ja lähistöllä
Muistomerkki sijaitsee Seitajärvellä ja sen on suunnitellut prof. Ensio Seppänen.
Toinen partisaanien uhrien muistomerkki sijaitsee n. neljän kilometrin päässä Seitajärven kylästä kaakkoon, Paavonmaassa. Merkin ovat suunnitelleet seitajärveläiset ja se on paljastettu 7.7.1990. Paikalla surmattiin Seitajärveltä vangiksi joutuneet kymmenen lasta ja naista. Mirja Arajärvi (8) pahoinpideltiin samassa paikassa, mutta hän jäi kuin ihmeen kaupalla henkiin.
- Partisaanien uhrien muistomerkki Kuoskun kylässä
Muistomerkki sijaitsee Kuoskun kylässä.
Muistomerkissä on myös vuoden 1939-1946 sodissa kaatuneiden kuoskulaisten nimet.
- Sankaripatsas ja evakkomatkalla kuolleitten savukoskelaisten muistomerkki
Muistomerkit sijaitsevat Savukosken hautausmaalla.
- Savukosken rajaseutukirkko
Savukosken seurakunta perustettiin vuonna 1916 Sodankylästä erottamalla.
Savukosken rajaseutukirkko on rakennettu 1956. Kirkon on suunnitellut arkkitehti Paavo Riihimäki, alkuperäiseen rakennukseen kuuluivat vain kirkko ja pappila. Seurakuntatalo rakennettiin vuonna 1986, laajennusosan on suunnitellut arkkitehti Pentti Aho. Rajaseutukirkon kellotapulin kelloon on valettu teksti: ”Ja minun kieleni julistakoon sinun vanhurskauttasi, sinun kiitostasi kaiken päivää” Ps 35:28.
Savukosken rajaseutukirkolla on Upi Kärrin suunnittelema ja toteuttama tilateos nimeltään ”Ristin tie”. Ristin tie syntyi Savukosken maantieteellisen sijainnin sekä alueelle nousseiden rakennusten herättämistä mielikuvista
Ristin tien alku on kaksi toisiinsa nojaavaa Lokan liusketta, joiden pinnassa on kolme mustaa ristiä yhdistettynä vaakapalkilla.
