Pelkosenniemi

Pelkosenniemi
  • Lapin ja lannan raja Pelkosenniemen etelärajalla
    Lapin maan rajana jo 500 vuotta

     
  • Talvisodan muistomerkki ja taistelupaikat, Kilpiaapa-Lapinniemi-Vasaniemi
    Kirkonkylästä n. 3 km pohjoiseen sijaitsee Talvisodan taistelun muistomerkki. Talvisodan ratkaisevimmat taistelut Lapin rintamalla käytiin joulukuussa 1939 Pelkosenniemen Vasaniemen ja Lapinniemen alueella. Taisteluita johti Lapin kenraali K.M.Wallenius viimeisenä sotaoperaationaan ennen siirtymistä Viipurinlahdelle ja sitä kautta reserviin. Taistelupaikkoja ja joukkohautoja on vielä Vasaniemessä sekä taistelun muistomerkki Lapinkankaalla.
     
  • Neuvostosotilaiden muistomerkki
    Talvisodassa kaatuneille neuvostosotilaille pystytettiin muistomerkki syksyllä 2002 Vasaniemen taistelumaastoon, missä neuvostojoukot kokivat raskaat tappiot.
     
  • Keino-ojan mylly
    Keino-ojalla Suvannon kylässä on entisöity vesimylly ikikuusikkoa kasvavassa pihapiirissä. Mylly on siirretty paikalle Härkävaarasta. Myllytupa toimii varausperiaatteella ja pihapiirissä on myös autiotupana toimiva vanha myllykämppä. Perille saakka vie autotie ja kohde sopii myös liikuntarajoitteisille varauksin (portaat). Pihaa hoitaa Suvannon kyläyhdistys ry ja rakennukset ovat Pelkosenniemen kunnan omistamia. Paikalle saa myös matkailija ajaa autolla Kalkkivaaran metsäautotietä pitkin.
     
  • Suvannon kylä
    Koko Suvannon kylä on kulttuurihistoriallisesti arvokas kohde. Rakennuskanta on osin jopa 1700- luvulta ja kylän miljöö on hyvin säilynyt. Kylässä voi aistia edelleen kiireettömän vuosisatoja vanhan tunnelman. Palveluita kylässä tarjoavat Galleria-Kahvila Säpikäs,
    Mettiäisen Kelomökit ja Suvannon Museokoulu. Majoitusta kylällä on tarjolla myös Suvanto-Kaira ry:n majalla.

     
  • Kairalan kylä
    Kairalan komia kylä, entinen Kairavuopio on toiminut ennen Pelkosenniemen vilja-aittana ja maatalous antaa vielä nykyäänkin leimansa kylälle. Palveluita kylällä tarjoaa Kairalan koululla toimiva kädentaitajien Taidekeskus Tabita joka toimii kesäisin kahvilana. Kairalan peltoaukeilla on mainiot mahdollisuudet linturetkiin ja Kitisellä kalastukseen.
     
  • Luiron kylä
    Luiron kylä on aapasoiden ympäröimä lappilainen elinvoimainen kyläkokonaisuus, jossa kylän keskuksena toimii Luiron koulu. Koululta saa kahvilapalveluita kesäisin ja matkalla kalaan Luirolle tai linturetkelle Kairanaavalle kannattaa tutustua myös Luiron kylään.
     
  • Kotiseutumuseo, Pappila ja Pelkosenniemen kirkko
    Pelkosenniemen kirkko säästyi Lapin sodan tuhoilta. Kirkko on rakennettuvuonna 1920 ja on tyyliltään perinteinen hirsikirkko.
    Pelkosenniemen kotiseutumuseo sijaitsee kirkon takana keskellä kirkonkylää. Museo on avoinna kesäkaudella aikataulun mukaan.
     
  • Lampivaaran ametistikaivos
    Pyhätunturin tunturijonon länsipäässä sijaitsee Arctic Ametisti- yhtiön omistama maailman kenties suurin yleisölle avoinna oleva ametistikaivos. Kaivoksella käyntiin liittyy aimo annos taikaa ja taruja, mitä nykysuomalainen voi vain uneksia. Palveluita kaivoksella tarjoaa Lampivaaran kahvila ja Pieni Kaivoskauppa Luoston keskuksessa. Kaivoksella on mahdollisuus itse kaivaa jalokiviä tunturin kyljessä sijaitsevassa kaivoksessa ja ametisteja tietenkin on kaivoksella myös myytävänä. Tarvittaessa kuljetus perille vankkureilla tai talvella suurella reellä. Soveltuu varauksin myös liikuntarajoitteisille (ei pääsyä itse kaivos kuiluun).
     
  • Kemijoki, Jänkäläisenkoski
    Kemijoen suurin ja maineikkain koski, jossa on kaadettu veneitä vuosisatojen kuluessa, mm. Kenraali K.M.Wallenuis laski koskessa kallioon tullessaan avaamasta Petsamon rajaa syyskuussa 1921.Kosken kohdalla joen pohjoisrannalla on yöpymiseen soveltuva kota, jonka omistaa Pelkosenniemen jakokunta. Kota on yleisessä käytössä ja on kunnostettu vuonna 2001. Koskesta saadaan vuosittain suuria taimenia ja harjuksia, joskin suurimmat yksilöt ovat oppineet varovaisiksi ja tarjoavat haasteita kalastajille.
     
  • Pyhänkasteenlampi- ja putous, Pyhätunturi
    Pyhänkasteen lammella on perimätiedon mukaan kastettu lappalaisia kristinuskoon jo yli 500 vuotta sitten. Aikoinaan Pyhätunturi oli saamelaisten pyhä paikka, jota kunnioitettiin. Nykyään putoukselle vie retkeilyreitti Pyhätunturilta ja juhannusyönä nykyajan neitsyetkin voivat tehdä taikojaan peilikirkkaassa tunturipuron vedessä.
     
  • Uhriharju, Pyhätunturi
    Pyhätunturin pakanallisempaan menoon viittaa Uhriharjun muinaiset seitapaikat. Käytännössä harjumaassa on historian kuluessa pyydetty peuroja kuopilla ja metsältä on menneinä vuosisatoina nöyrästi pyydetty hyviä saaliita.
     
  • Nivatunturin saksalaistie
    Saksalaisten ottamat sotavangit tekivät 1942-44 Nivatunturin laitaan tien kohti Tanhuaa. Tieura kulkee Materoseljän porokämpältä Nivatunturin kylkeä ja on paikoin vielä maastopyörällä ajettavassa kunnossa. Paikoin tieuran päälle on rakennettu metsäautoteitä.
     
  • Andy McCoyn syntymäkoti
    Pelkosenniemen lahja Suomen ja kokomaailman rockille on tietenkin Antti Hulkko. Kirkonkylällä on Andyn syntymäkoti vielä lujasti paikoillaan ja rakennus on edelleen asuttuna. Ei esittelyjä eikä vierailuja, rock´n roll tyyliin.
     
  • Savukosken postitie
    Joen lisäksi Savukosken suuntaan kuljettiin ennen postitietä pitkin. Tie on hakkuiden ja metsäautoteiden rakentamisen seurauksena hävinnyt maastosta pääosin, mutta Loukaskosken rannalla ja Kaakkurilammilla tie linjaukset on vielä nähtävillä.
     
  • Suvannon-Kairalan postipolku
    Postinjakajan käyttämä polku Suvannon ja Kairalan välillä. Reitti vaatii suunnistustaitoa, eikä ole hyvin merkitty. Seikkailumielellä retkeilevälle hyvä kulku-ura muuten vaikeakulkuisella aapasuolla.
     
  • Muinaisjäännökset (peuranpyynti)
    Suurporonhoito vakiinnutti sijansa lapinkylien ja myös Pelkosenniemen alueella 1800- luvulla. Sitä ennen poroja pidettiin kulkuvälineenä ja takkaporoina ja lihat saatiin yhteisestä peuranpyynnistä. Pyyntipaikoilla Pelkosenniemen hiekka harjuilla on vielä näkyvissä peuranpyyntikuoppia kun silmä harjaantuu niitä hakemaan. Peruskarttoihin on merkitty osa pyyntikuopista.

 

Pyhä - Luoston nähtävyydet:

  • Aittakurun amfiteatteri (Suomen ainoa kuruteatteri)
    Suomen ainoa Kuruteatteri on ikään kuin varkain puolen kymmenen vuoden aikana noussut Pelkosenniemen Pyhätunturin Aittakurun harmaaseen rakkaan. Nyt Kuruteatteri on Pyhän suurimpien kesätapahtumien perinteinen tapahtumapaikka! Teatteri on noussut kuruun pala palalta ja tällä hetkellä teatteri koostuu kolmesta esiintymislavasta, soittajakatoksesta ja n.400 hengen katsomosta.
     
  • Pyhä-Luoston kansallispuisto
    Kemijärven ja Sodankylän kunnissa sijaitseva upea Pyhä-Luoston kansallispuisto on perustettu vuonna 2005 ja se on noin 142 neliökilometrin laajuinen. Kansallispuiston vanhin osa sisältää Pyhätunturin kansallispuiston, joka oli Suomen vanhin kansallispuisto.  Laajentunut kansallispuisto tarjoaa entistä monipuolisempia kokemuksia Peräpohjalaisesta luonnosta.
    Pyhätunturilta Luostolle johtaa ympärivuotinen, 35 kilometrin pituinen retkeilyreitti. Myöskin Luoston alueella on useita retkeilyreittejä sekä kesällä että talvella.
     
  • Pyhätunturin luontokeskus
    Pyhä-Luoston kansallispuiston läheisyydessä, aivan hotellin kupeessa, on Pyhätunturin luontokeskus, jonka näyttely esittelee kansallispuiston ja Pyhätunturin ja Luoston alueen historiaa näyttelyssä "Merenpohjasta kansallispuistoksi".
    Pyhä-Luoston Kansallispuistossa on runsaasti retkeily- ja hiihtoreittejä ja kaksi luontopolkua: Tunturiaavan luontopolku Pyhätunturilla ja Luoston vaellusluontopolku. Tunturiaavan luontopolun varteen on valmistunut uusi laavu nuotiopaikkoineen syksyllä 2003, talvisin luonnonlatu tekee lenkin laavun kautta. Isokurun reunalle pääsee talvella kävellen kesäreitin linjaa pitkin, kiva kohde vaikkapa lumikenkäilijälle!
     
  • Revontulikappeli
    Revontulikappeli on Lapin ensimmäinen turistikirkko. Se vihittiin käyttöön 9.2.1986 ja vihkimisen suoritti piispa Olavi Rimpiläinen. Kappeli palvelee KRS:n työnäyn mukaisesti paikkana, jossa pidetään tarjolla elämän sanaa, evankeliumin vapauttavaa sanomaa. Revontulikappelin päiväohjelmaan kuuluvat sesonkiaikoina Aamun Sanat, joka tiistaiset ilosanoman illat sekä torstaisin järjestettävät ehtoolliskirkot, Akustiikaltaan erinomainen Revontulikappeli on myös suosittu konserttien ja häiden pitopaikkana. 
    Kappeli on avoinna tutustumista varten päivittäin klo 7.00 - 22.00. 250-paikkaista kappelia voi vuokrata myös yksityistilaisuuksiin: esimerkiksi hiihtohäät tunturissa aloittavat yhteisen taipaleen varmasti mieleenpainuvalla tavalla!

     
  • Ametistikaivos 
    Luoston tunturikeskuksen välittömässä läheisyydessä keskellä kauneinta Lapin maisemaa sijaitsee Euroopan ainoa toimiva ametistikaivos.Lampivaaran Ametistikaivos lienee ainoita jalokivikaivoksia koko maailmassa, jonne matkailijat ovat tervetulleita. Kaivoksella tunturin laella sinut johdatetaan kivien kiehtovaan maailmaan. Kuulet vuosituhansia kerrottuja tarinoita ja saat kaivaa mukaasi oman onnen ametistin, joka on odottanut löytäjäänsä 2000 miljoonaa vuotta.
    Kesällä joko vaellat 2,5 km Luoston ikimetsän halki tai hyppäät Lampivaara Expressin kyytiin. Sulan maan aikana ryhmät voivat ajaa bussilla Lampivaaraan kunhan siitä sovitaan etukäteen. Kaivosliput myydään Lampivaaran kahviolla, ryhmävaraukset voi tehdä sähköpostitse arctic.amethyst@amethystmine.fi tai Luoston Kaivoskaupassa. Kaivosohjelmista saa tietoa Kaivoskaupasta, www-sivuilta osoitteesta www.amethystmine.fi tai Kaivosyhtiön konttorista.