Papinkangas

Papinkangas on metsäinen kangas Siikajoen kirkosta noin 10 km kohti kaakkoa, Siikajoen Kärnänkosken koillispuolella. Alueella risteilee metsäteitä, pururata ja talvisin valaistu hiihtolatu. Se mainitaan jo jakokirjassa vuosilta 1781-86 nimellä ”Papin kangahan arot”. Alueen maat ovat alkujaan Siikajoen pappilan maita.
Papinkankaan kumpuilevilla hiekkakaarroilla on yli sata erikokoista suppilomaista kuoppaa, joista osa on arkeologisesti tutkittu. Suurimmat ovat halkaisijaltaan kuusimetrisiä ja joissakin niistä on havaittu puisia rakennelmia, mm. noin 40 cm leveä, pyöreähköksi veistetty kovero puukaukalo. Kuopat on tulkittu peuran- tai hirvenpyyntikuopiksi. Osaa kuopista on kaivaushavaintojen mukaan käytetty myöhemmin mahdollisesti keittokuoppina tai tervanpolton yhteydessä. Yhdestä kuopasta saatu ajoitus ajoittaa kuopan pronssikauden lopulle 980-670 eKr. Myöhempi käyttö (tervanpoltto tai vastaava toiminta) on tapahtunut keskiajan lopulla 1330-1460. Kuopastoon voi tutustua parhaiten Kirkkokukkulan valaistun hiihtoladun alueen takana.