Lapin ja Lannan raja | Nähtävyydet | Turisti-info
Lapin ja Lannan raja
Pelkosenniemi
Pelkosenniemen kunnan eteläraja on ollut Lapin maan rajana viimeisen 500 vuoden ajan. Raja on kulkenut Pyhätunturin, Talviaissaaren, Karasinvaaran ja Vuotosvuoman kautta samoilla sijoillaan sodista ja vallanvaihdoksista huolimatta. Savolaisista koostuvat uudisasukkaat pääsivät laillisesti Pelkosenniemen riista- ja kalamaille kuninkaan päätöksellä vuonna 1673.
Jo 1500-luvulla Ruotsin kruunu määräsi rajan erottamaan maanviljelysalueet alueista, joilla lappilaiset harjoittivat perinteisiä metsästyselinkeinojaan. Rajan näkyvimpiä kohtia oli jylhänä kohoava Pyhätunturi. Tämän Lapin ja Lannan rajan ylitti ensimmäisenä 1660 luvulla uudisasukas Paavali Pelkonen. Samuli Paulaharjun mukaan ”Pelkonen on ensimmäisenä etelän miehenä tullut tänne ryskehtimään, tapellut itse pirunkin kanssa - ja aina pitänyt pintansa”. Pelkosenniemen kunta on pitänyt nimensä Paavali Pelkosen asuinkentän mukaan. Kunnan asukkaille Paavali on perinnöksi jättänyt peräänantamattoman sinnikkyyden ja nöyrtymättömyyden.
Tänä päivänä Pyhätunturi on yhä portti aitoon Lappiin. Täällä aika hidastuu, luonto riisuu ihmiseltä suojakilvet, ikiaikaiset tunturit koskettavat sisintä ja unohdetut tarinat heräävät eloon. Täällä kohtaavat ihmiset, jotka arvostavat aitoutta, luontoa, rauhaa sekä elämyksiä ja he etsivät itseään, sisintään ja rajojaan. Tästä alkaa Lappi - täällä pieni ihminen kohtaa suuren luonnon ja myös toisen ihmisen.
Jo 1500-luvulla Ruotsin kruunu määräsi rajan erottamaan maanviljelysalueet alueista, joilla lappilaiset harjoittivat perinteisiä metsästyselinkeinojaan. Rajan näkyvimpiä kohtia oli jylhänä kohoava Pyhätunturi. Tämän Lapin ja Lannan rajan ylitti ensimmäisenä 1660 luvulla uudisasukas Paavali Pelkonen. Samuli Paulaharjun mukaan ”Pelkonen on ensimmäisenä etelän miehenä tullut tänne ryskehtimään, tapellut itse pirunkin kanssa - ja aina pitänyt pintansa”. Pelkosenniemen kunta on pitänyt nimensä Paavali Pelkosen asuinkentän mukaan. Kunnan asukkaille Paavali on perinnöksi jättänyt peräänantamattoman sinnikkyyden ja nöyrtymättömyyden.
Tänä päivänä Pyhätunturi on yhä portti aitoon Lappiin. Täällä aika hidastuu, luonto riisuu ihmiseltä suojakilvet, ikiaikaiset tunturit koskettavat sisintä ja unohdetut tarinat heräävät eloon. Täällä kohtaavat ihmiset, jotka arvostavat aitoutta, luontoa, rauhaa sekä elämyksiä ja he etsivät itseään, sisintään ja rajojaan. Tästä alkaa Lappi - täällä pieni ihminen kohtaa suuren luonnon ja myös toisen ihmisen.
