Kolari

Kolari
  • Niesakeron eräpolku
    Niesakeron polku on 2,7 km pitkä eräkulttuuria esittelevä reitti. Polun varrella näkee mm. linnun ansaliskun, karhunpesän ja ketun käpälälaudan. Uudesta eräkulttuurista kertovat metsäkanalintujen ruokinta-automaatit ja hirvitorni, josta avautuu kaunis näköala läheiselle Kerojärvelle. Hirvitorni on myös mainio lintujen tarkkailupaikka.
     
  • Seitapahta eli kirkkopahta
    Hannukaisesta lähtevän Pakasaivon tien varressa, noin "neljänneksen päässä" Pakasaivosta kaakkoon. Seitapahta on lappalaisten vanha palvoskivi. Se on yksinäinen suuri kallionlohkare, yli kaksi metriä korkea ja noin kuusi metriä leveä.

     
  • Kuerlinkat
    Kuerlinkat
    sijaitsevat yksityisen omistamalla alueella, lähellä Kuerjoen suuta. Alueella on ollut asutusta jo kivikaudella. Kuerlinkka-nimi on saamelaisperäinen ja se merkitsee taimenputousta (Kouderlinkka). Kuerlinkoista vesi putoaakin niin jyrkästi, että vain voimakkaimmat meritaimenet jaksavat nousta niiden yläpuolisille kutuvesille. Kuerjoessa on myös uitettu puuta.
     
  • Nilivaaran poroerotuspaikka
    on metsähallituksen ja paikallisten poromiesten kunnostama porojen erotteluun ja teurastukseen käytetty alue. Ikivanha erotusaita on tehty perinteisellä rakennustekniikalla, työkaluna on käytetty pelkästään kirvestä. Viimeksi Nilivaarassa on erotettu poroja säännöllisesti 1980-luvulla, minkä jälkeen se on ollut matkailunähtävyytenä. Nilivaaran porokaarre on edelleen täysin käyttökelpoinen, joten siellä voidaan järjestää poroerotuksia esim. matkailupalveluna.

     
  • Pakasaivo
    Pakasaivon rotkojärvi on mannerjäätikön sulamisvesien puhdistama kallioperän murroslaakso. Runsaan kilometrin mittaisen järven pohjoispää on Suomen suurin hiidenkirnu - lisänimeltään Lapin Helvetti. Pakasaivossa on vettä ainakin 60 metriä, ja ympäröivien pahtaseinien kanssa (50-70 m) kirnun syvyydeksi tulee jopa 130 metriä.

     
  • Äkäslompolo
    Äkäslompolo on seitsämän tunturin keskellä oleva pieni kylä. Suurimpaan tuntureista on rakennettu laskettelukeskus. Sen korkeus on 718 m. Laskettelukeskuksen nimi on Ylläs. Muiden tuntureiden nimet ovat: Kesänkitunturi 517 m, Lainiotunturi 613 m, Kuertunturi 443 m, Pyhätunturi 441 m ja Kellostapuli 460 m.
    Pirunkuru, Kellostapulinkuru ja Varkaankuru ovat nähtävyyksiä.

     
  • Varkaankuru
    Varkaankurun luontopolku on n. 4 km:n mittainen pitkospuitettu (telatietetty) rengaspolku. Se alkaa Se alkaa Opastuskeskus Kellonkaan kupeesta ja myös päättyy sinne. Reitti kulkee läpi Varkaankurun, ja opasteet esittelevät Varkaanojan varsilla kasvavaa harvinaislaatuisen rehevää kasvillisuutta sekä alueen linnustoa.

     
  • Äkäslinkka ja -mylly
    Äkäslinkka ja -mylly ovat Äkäsjoen kauneimmat nähtävyydet. Äkäslinkka on vaahtoava koski, jossa on riitänyt kuivimpanakin aikana pyörittämään Äkäsjoen härkinmyllyä. Alueella on Myllykierros-niminen polku, varrella on mm. karhunloukku ja Vasara-Antin v. 1850 rakentama poroaita. Myllyn kierroksella näkee myös Äkäsjokeen rakennettuja uittotammen jäänteitä.
     
  • Äkäsaivo
    Äkässaivo on sekin jäätikköjokien kuluttama kanjoni, jonne retkeilijä pääsee parhaiten merkittyä polkua, Saivonkierrosta, pitkin. Äkässaivo seitapahtoineen on ilmeisesti ollut erityisen pyhä alue taikauskoisille saamelaisille. Saivoa on pelätty ja kunnioitettu niin paljon, että kaikki eivät ole uskaltaneet mennä sitä katsomaan, "eivät heikkoveriset ainakaan".