Alkutalvesta halpojen mökkien houkuttelemana suuntasimme Leville. Innon laadusta kertoo ehkä se että lautailukengät livahtivat jalkaan jo hyvissä ajoin parisataa kilometriä ennen rinteille saapumista. Koko kesän pituinen odotus oli päättymässä kun olimme näköetäisyydellä rinteistä. Pienen haparoinnin jälkeen lasku alkoi taas onnistua ja rinteestä ei sen jälkeen poistuttu kun pakon edessä. Parin päivän lähes tauottoman laskemisen päätteeksi pahin into on ohi ja suuntaamme kotia kohti uupuneina, mutta onnellisina.
