Olin työnantajan kustantamalla matkalla teknisen laitteen valmistajan käyttöopastukseen. Kaikki sujui hienosti, lento ym. kunnes minun piti matkustaa pikkukylään Frankfurtin lähistöllä. Kun saavuin Frankfurtin rautatieasemalle niin huomasin että kyseiseen paikkaan ei ole junayhteyttä, oli aamuyö ja minun piti olla tehtaalla aamulla. Eikun lähin taksiasema ja matkaan, tottumattomana Autobahnoihin istuin pelosta jäykkänä ison mersun takapenkillä, välillä kurkistin nopeusmittaria, ja se ei koko matkan aikana laskenut alle 200 km/h, välillä joku suhahti ohi Porchella, kuski kiroili ja painoi tallan tiskiin, silloin kuskilta kysymättä otin salkustani lentokoneesta ostamani konjakkipullon ja otin siemaulsen silloin tällöin, ja yritin olla ajattelematta mitään. Matka ei ollut kuin noin 100km, mutta se riitti minulle. Määränpäässä maksoin tärisevin käsin ja toivotin suharille onnea huonolla Saksan kielellä, hän vain hymyili onnellisesti ja kiitti. (Varmasti tiesi minut kokemattomaksi, ja ajatteli vähän näyttää miten meillä ajetaan), onnistuen siinä täydellisesti ! No, saavuin kuitenkin aikanani hengissä Suomeen ! Tästä on jo aikaa joten kaikki yksityiskohdat eivät enää ole muistissani(Olen jo eläkkeellä, vaikka juuri täytinkin vasta 50 ). Että sellainen reissu silloin, KOKEMUS sanoisin !
