Siitä taitaa olla kutakuinkin tasan vuosi aikaa, kun päätin lähteä vierailemaan ystäväni luona Thaimaassa. Viikkojen ajan etsin halpoja lentoja Bangkokiin ja lopulta löysinkin lennot edullisesti. Samalla varmistui lähtöpäiväkin, jonka kirjoitin kalenteriini intoa puhkuen ylös, "14. päivä lokakuuta 2009". Koska matkustelen paljon ja minulla on monia ystäviä ympäri maailmaa, ehdin ennen tulevaa syksyä ja Thaimaan matkaa seikkailla ulkomailla jo useampaankin otteeseen. Matkustelu on hauskaa ja tuttua puuhaa, eikä reissuun lähteminen yleensä hermostuta minua kovinkaan paljoa. Lokakuun lähestyessä kohdalleni osui kuitenkin ennenkokematon kuumeaalto - onneksi kysymyksessä oli vain matkakuume. Jalkani vispasiva vallattomasti jo viikkoja ennen lähtöä, enkä meinannut millään pysyä nahoissani. Oli hullua ajatella, että pääsisin näkemään jälleen ystäväni, kun viimekertaisesta tapaamisesta oli kulunut jo kolme vuotta! Lentomatka Düsseldorfin kautta Bangkokiin sujui rattoisasti ja suureksi ilokseni ystäväni oli tullut minua lentokentälle vastaan. Bangkokissa pidemmän aikaa asunut ja muutenkin paikalliset tavat tunteva ystäväni osasi helposti setviä meidät Bangkokin lentokentältä seuraavaan määränpäähämme Chachoeng Saoon edullisesti yleisillä kulkuvälineillä. Chachoeng Saossa muutaman päivää vietettyämme jatkoimme matkaa Nakhon Si Thammaratiin Kaakkois-Thaimaahan. Ystäväni omisti yhdessä kahden kaverinsa kanssa maatilan keskellä Nakhon Si Thammaratin peltoja ja viidakkoa. Tilalla kasvatettiin tipuista kanoja, ja kanojen ollessa sopivan ikäisiä ja kokoisia myytiin ne sitten (yleensä vatsantäytteeksi) eniten hintaa tarjoavalle asiakkaalle. Vietin viikon verran aikaa kanafarmilla hengaillen. Sain tilalta paljon uusia ystäviä - niin niitä ihmisystäviä kuin kanoja, kissoja ja lehmiäkin. Hienointa oli kokea, millaista on yrittää kommunikoida ihmisten kanssa, jotka eivät osanneet sanaakaan kielistä, joita itse puhun. Siinä sain pistää kaiken taiteellisuuteni ja mielikuvitukseni peliin, kun yritin löytää tieni esimerkiksi niinkin tavalliseen paikkaan kuin vessaan. Jottei vieraileminen läheisessä kylässä olisi minulle liian hankalaa yksinäni, paikalliset opettivat minulle muutamia perussanoja pärjätäkseni paremmin, kuten "hoongnaam" (WC), "määu" (kissa), "iimeeu" (sähköposti), finlään (Suomi),... Näiden sanojen turvin pärjäsin jo huomattavasti paremmin. Upea kokemus kanafarmilla chillaaminen oli myös siinä mielessä, että sain kokea, millaista on aito ja oikea elämä Thaimaassa. Nyt tiedän, miten riippumatossa onnistuu nukkumaan pitkät päiväunet, miten paikallinen suihkuvessasysteemi toimii ja millaista ruokaa maaseudulla syödään. Opin matkalla sanoinkuvaamattoman paljon käytännön asioista ja ennen kaikkea ihmisistä - ihmisistä, jotka elävät täysin erilaisessa kulttuurissa, mistä itse olen lähtöisin. Vietin Thaimaata kierrellen unohtumattomat 24 päivää! Ne päivät jäivät muistoihini lämpimänä tuulahduksena kaukaisesta, mutta niin monien ihmisten rakastamasta maasta.
