Baltic Expedition

TORSTAI, 29. ELOKUUTA 2013

Helsinki - Tallinna - Pärnu - Riika - Jurmala - Helsingfors

Hyrrr. Ikkunaa raottaessani oli tunnustettava tosiasiat. Syksy on saapunut Pohjolaan ja valmistelut pitkän ja pimeän talven varalle olisi käynnistettävä. Kylmää vastaan voi taistella kahdella tavalla. Yksi vanha muuttolintujen konsti on matkata kohti etelää, missä viini virtaa ja tunnetuin talvinen elementti on jääpalakuutio grogilasissa. Toinen, kirjaimellisestikin mukiinmenevä keino on pakata varastot täyteen hehkuviiniä ja muuta lämmikettä tulevien pakkaspäivien varalle. Kumpikaan tarjotuista vaihtoehdoista ei kuitenkaan sytyttänyt välittömästi, kunnes koin valaistumisen. HEUREKA! Soveltaisin molemmista menetelmistä parhaat palat yhteen eli lähden hakemaan lämmikkeeksi soveltuvia liemiä etelästä.

Monenlaista kukkaa oli kaduilla kaupan...

Tutkimusmatkaaja nilkkoja myöten nesteessä

Reipashenkinen retkikunta pakkassi tarpeelliset tilpehöörit blogimobiiliin ja kompassineula kohdistettiin Jurmalan rannoille Latviaan. Itä-Euroopan rivieranakin tunnettu yli 30:tä kilometrinen hiekkarannikko varmasti tarjoaisi soveliaat olosuhteet paikallisen kulttuurin tutkimiseen. Toisaalta, päämäärääkin tärkeämpi on itse matka, jonka varrella on monta mielenkiintoista pysähdyspaikkaa pengottavaksi, unohtamatta lukemattomia kuppiloita ja klubitaloja golf-kenttien laitamilla.

Aina yhtä ihastuttava Stalinin hammas Riian kaupunkikuvassa

Kyllä, ruoho todellakin on vihreämpää Suomenlahden toisella puolella

Latvia osoittautui erittäin mukiinmeneväksi maaksi. Kirjaimellisesti. Lukuisat klubivoileivät, suolaiset ja makeat lätyt sekä lukemattomat Karhunkaatajaksi ristittyt paikalliset janojuomat toimivat hymyn nostattajana kiperissäkin tilanteissa. Siirtomaaherramainen olemukseni tosin takasi palvelutason korkeana kolkommissakin kuppiloissa ja joviaaleista seuraveikoista koostunut tutkijaryhmämme saikin runsain mitoin otettua kontaktia paikalliseen väestöön, jonka avustuksella oudommatkin asiat selkiytyivät varsin vaivatta. Julkisen liikenteen aikataulut jäivät tosin hivenen epäselviksi. Oivana esimerkkinä tästä, eräs nopea kulttuuri- ja kaupunkikierros Riiassa ja paluu leiriin illan viimeisellä spåralla vaikutti kyllä kuvanauhalta tarkistettaessa enemmän siltä, että kulkineena oli aamun ensimmäinen linjavuoro - aurinkokin oli ehtinyt jo nousta. Omituista.

Tutunnäköisiä pihapiirin koristeita

Värikkäämpää pukuhuoneen seinää Jurmalassa

Ei aivan esteetön sisäänkäynti majataloon