MidHill

PERJANTAI, 16. ELOKUUTA 2013

Amerikan makuja karusellien keskellä

Jotta tinkimätön urheilumiehen maineeni ei kärsisi kolauksia kesälläkään kävin kuntosalilla esittelemässä mittavaa hauistani. Paikalla häärineet fitnessneidit olivat hyvinkin haltioissaan, syystäkin. Tuota komeaa lihasta peilien edessä pyöritellessäni kadotin ajantajun täydellisesti, kunnes yhtäkkiä havahduin. Hätä! Olin keimaillut lounasajan yli huomaamattani äärimmilleen harjoitetun massulini alati kovaäänistyvää murinaa. Mistä nyt reilua apetta, joka nujertaisi kropassani jo armotta jylläävän katabolian?

Toivoin löytäväni näiden porttien takaa muutakin kuin hattaraa ja popkornia

Laahustin pitkin katuja vailla päämäärää kunnes olin kolauttaa otsani kohti Linnanmäkeä osoittavaan kylttiin. Nääntymäisilläni tallustin kohti ravintolamaailmaa, josta kantautui vastustamaton tuoksu. Ilmassa leijaili aito Amerikan maku! Ravintola MidHill, suuren maailman makuja esittelevä ravitsemuslaitos keskellä Linnanmäkeä oli määränpääni. En ehtinyt edes asettua aloilleni, kun eteeni ilmestyi burgerilista. Ilmeisesti Hans Välimäki, mr. MidHill, on piiskannut vauhtia paikan henkilökuntaan. Onneksi, koska masuni murina oli peittää alleen Linnanmäen laitteista kuuluvan kirkunan.

Juustoburgeri sinihomejuustolla, taustalla vastaava vuohenjuustoversiona

Päätin ravita kroppaani juustoburgerilla. Mediumiksi paistettu, lihaisa pihvi kahden parempilatuisen sämpylänpuoliskon väliin ja sekaan sinihomejuustoa - mikään ei voi mennä vikaan tässä yhdistelmässä. Kyytipojaksi kumosin MidHillin omaa erikoissoodaa, joka ei ollut lainkaan hullumpaa. Vesilasiin en kuitenkaan uskaltanut koskea, sillä tunnettiinhan ravintola sosiaalisen median riepottelujen vuoksi paremmin Suomen omana WaterGateta. Kieltämättä, on varsin kylmähermoista pyytää tarjoillusta vesilasista samanverran valuuttaa kuin limonaadista, mutta meitä matkustajia mahtuu niin monenlaisia samaan junaan.

Ruoansulatteluun on tarjolla monenlaista värkkiä

Murkina oli ensiluokkaista, mutta astia, jossa ateria tarjoiltiin herätti sisälläni uinuvan ravintolakriitikon. Herkullinen, paremmista aineista kasattu burgeri tarjoillaan keikkuvasta muovikorista. Mitä hittoa! Koriksi kutsuttu kippo oli kieriä moneen kertaan syliini kesken herkuttelun. En tiedä johtuiko se nälän turruttamasta koordinaatiostani vai pitäisikö tuon korin suunnittelija ottaa puhutteluun. Vanhoina hyvinä aikoina sen suunnitellut insinööri olisi ehditty mestauttaa jo moneen kertaan.

 

Ravintola MidHill

https://www.facebook.com/midhillbrgr