Sokkotreffit!

TIISTAI, 13. ELOKUUTA 2013

Mitä todella tapahtuikaan frisbeegolfkentällä...

Ajatus golffista houkutteli, mutta valoisten kesäöiden aikaan järjestetyissä extemporeharjoituksissa pelivälineet olivat ottaneet hivenen osumaa. Aamuöiset harjoitukset olivat ajaneet pelisettini siihen pisteeseen, että puolet mailoista olivat mutkalla ja lopuista taisi puuttua lapa. Olin jo lähteä nauttimaan klubitalon antimista turruttaakseni golffin himon, mutta kuin taikaiskusta reissubloggarin kuumalinja pirahti kutsuvasti. Linjan toisessa päässä oli neljä kivenkovaa frisbeegolfsamuraita. Lajin armoitettuja suurmestareita, liitokiekkokuninkaita, herrasmiehiä ja joviaaleja seuraveikkoja, jotka lisäksi uhosivat olevansa voittamattomia. Sehän nähdään! Otin haasteen vastaan ja sovimme pikaiset pelideitit sokkona.

Avauskiskaisu kohti metallista koria kaukana horisontissa

Tyylikäs puttausyritys perustui tällä kertaa puhtaaseen voimapeliin 

Frisbeegolffin kantava ajatus on samanlainen kuin esikuvallaan golffilla. Tarkoituksena on kiertää 18-väyläinen kenttä läpi mahdollisimman vähin heitoin. Aivan kuten golffissa on erilaisia mailoja eri tilanteita varten, on frisbeegolffissa erilaisia kiekkoja eri etäisyyksiä varten. Aloittelija pärjää mukavasti muutamalla peruskiekolla, mutta kentiltä on helppo bongata tosiharrastajat siitä, että he kantavat valtavaa frisbeelaukkua mukanaan, jossa on lättyvaihtoehtoja varmasti kaikkiin kuviteltavissa oleviin heittotilanteisiin. Koska itse lähtin pelaamaan parilla luottokiekolla, jäi laukkuun varsin hyvin tilaa eväsjuomille. Sosiaalisena urheilulajina frisbeegolffatessa onkin leppoisa kumota useampikin urheilujuoma hyvässä peliseurassa, eikä peli-iloa ole pilattu liian tiukoilla etikettisäännöstöillä.

Väylien vesiesteissä saattoivat kastua niin kiekot kuin puntitkin

Siltämäen frisbeegolfradan maisemia

Kylmää kyytiähän sitä tuli pelikierroksella. Edes aloittelijan tuuri ei tällä kertaa edesauttanut suurempaan menestykseen. Ensikertaa varten onkin hivenen harjoiteltava. Onneksi lajin kokeileminen ja harjoittelu on mutkatonta, sillä Stadista ja kaupungin liepeiltä löytyy useampikin pelipaikka. Perinteiseen golffiin verraten laji on myös edullinen harrastaa, koska kiekot hukkuvat harvemmin kuin pallot eikä pelikentillä tarvitse kenttämaksuja maksella. Suurimmat kulut syntyvätkin muutaman kympin alkuinvestoinnista frisbeihin ja pelikierroksen tiimellyksessä kuluvista limonaadeista. Toki lajissa kuin lajissa nälkä kasvaa syödessä ja tulevassa onkin mahdollisesti lähdettävä valmentumaan ulkomaanleireille, jossa voi tutkia liitääkö kiekko paremmin ohuemmassa ilmanalassa ja miltä maistuu paikallinen palautusjuoma.

 

Helsingin frisbeegolfratoja

http://frisbeegolfradat.fi/radat/helsinki