Sahat lauloivat Vesannolla

Vuodesta 1997 lähtien on Vesannolla kilpailtu sahansoittamisen Suomen mestaruudesta. Useat kymmenet katsojat sulloutuivat pieneen puurakennukseen viiden kilpailijan mitatessa sahansoittotaitojaan. Yleisölle oli tarjolla myös makkaraa ja lettuja, jotka katosivatkin hyvin nopeasti nälkäisiin suihin.

Kilpailu koostui kahdesta kierroksesta. Ensimmäisellä kierroksella kaikki kilpailijat soittivat saman kappaleen, joka tänä vuonna oli Uralin pihlaja. Toisella kierroksella jokaisella virtuoosilla oli vapaus valita esitettävä kappale. Halutessaan esiintyjät pystyivät myös pyytämään taustamusiikkia joko kitaralla, haitarilla tai pianolla säestettynä. Lopulta kolme tuomaria ratkaisivat voittajan.

Kilpailussa voiton vei Sami Tupala, joka Uralin pihlajan lisäksi soitti Ave Marian. Biisivalinta ei ollut Tupalalle vielä ennen omaa esitysvuoroa selvillä, vaan mies päätti sen aivan esitysvuoronsa alla. Vaan väliäkös tuolla, voiton myötä valinta näytti osuvan täysin nappiin. Kilpailussa toiseksi sijoittui Kalevi Issakainen. Kolmannen sijan puolestaan sai Teija Liikamaa.

Sahansoittokisa oli kokemuksena ainakin jotain erilaista, mihin olin tottunut. Kisoista on aina silloin tällöin tullut kuultua ja nyt niitä vihdoin ja viimein pääsi katsomaan. Kolikon kääntöpuoli on kuitenkin se, että näin ensimmäistä kertaa kisoja seuraavan on todella vaikea päästä juonesta jyvälle. Valtaosa kappaleista oli täysin vieraita, eivätkä sahat ainakaan auttaneet niiden tunnistamisessa. Oikeastaan ainoa tunnistamani biisi oli kaikkien soittajien yhteissuoritus, Satumaa, jonka tosin tunnistaisin vaikka korvaläpät korvilla ja kiinaksi laulettuna, niin monesti se on tullut kuultua.

Sahansoiton SM-kisat ovat mukavaa vaihtelua ja lähellä asuvien kannattaa ihmeessä käydä ainakin kerran haistelemassa kisatunnelmaa. Mitä enemmän sävelkorvaa ja musikaalisia lahjoja omaa, sen mielekkäämpi tapahtuma on.

Pienet sorit myös ylläolevasta videosta, joka muistuttanee hieman enemmän sillisalaattia kuin tapahtumakoostetta. Tavoitteena oli aluksi miksata kaikki Uralin pihlajat yhdeksi viiden soittajan biisiksi. Kahden tunnin vääntämisen jälkeen huomasin olevani edelleen alkutekijöissä, sillä sävelkorvani ei yksinkertaisesti riittänyt videoklippien leikkelyihin oikeissa kohdissa. Koska kyseessä on kuitenkin musiikkitapahtuma, ei pelkällä kuvakoosteella pötkitä kovinkaan pitkälle, vaan ääntä ja liikettä on parasta näkyä. Pahoittelen!