Voiko kesä olla ilmainen?

2.6.2014

Yli viikko mennyt röhisten, köhisten ja taju pääosin vlunssasta kankaalla. Kuvagallerian ois voinut tehdä pakuritee -mukikasoista ja nenärätti vuorista. Vauhti verotti viikon kesän alusta. Muutoin olisin ehkä kiipeillyt jo seinille, uittanut talvikarvaa, hankkinut heilan edes helluntaiksi ja laskenut lammassaaren lampaat tai Kaisaniemen pultsarit. Tai jotain aivan muuta. Pian jatkukoon taas villi meininki, joka muuten tähän petikuntoon mut auraskin! Oli niin hienot vuorokaudet, kolme päiväiset Kesän aloituskekkerit alkoi ensin Lappeenrannassa, jossa juhlittiin esityskauden (eli töiden) päättäjäistä kilistämällä lasia (muovimukeja) teatterin työryhmän kanssa ja Happoradion keikallekin eksyin vahingossa! Chin chin!

Täytyy tunnustaa tämän sänkyperunoitumisen kunnia niin Kumpulan kyläjuhlien, kuin Maailma Kylässä -festareidenkin nimeen. Aina valitetaan ettäkö Suomessa on kaikki niin kallista, mutta kummatkin ILMAISET festarit (miksi ihmeessä samaan ajankohtan?) täynnä kierrätettäviä tavaroita ja ajatuksia, ekologisia ja yhteiskunnallisia aatteita, hyviä artisteja ja iloista juhlakansaa! Ja keveetä maailmanmusaa kuten Los De Abajo Meksikosta! Suosittelen. Kyllä virtasi semmonen latinalaisveri suomalaisissakin ja vipatti se tanssijalka täällä pohjolassakin. Pompin oikeesti pari vuorokautta putkeen, mikä sen paras tapa tutustua uusiin ihmisiin ja muutenkin fiilistellä elämää kun tanssiminen. Ja Helsingistähän löytyy vaikka mitä mielenkiintoista nykyään, esimerkiksi nämä kaduilla pyörivät lavatanssit, jossa merkataan jalalla koreesti keskustan katuja. Ja mukaan pääsee kuka vaan, ilmaiseksi. Ryhmän ja tapahtumat löydät Facebookista ”Katulavatanssit”. Ja mitä vielä tansseihin tulee, niin Helsingissähän pääsee kesällä vallottamaan Oopperan amfiteatterilla niin salsan kuin Lindy Hopinkin merkeissä..

Juhlimisesta puheenollen, tänä kesänä puhuu aktiivisuus, toiminta ja explooraus ja nautinto, että voi mennä ja experimentoida! Joskus oon miettinyt, että voisin alkaa uudenlaiseksi toimintaterapeutuksi, semmoiseks harraste-inspiroija-aktivoijaksi. Mahdollisuuksia ja tapahtumia on niin paljon kalenterissa, että näistä vois moni elämäänsä tylsistynyt ottaa vähän uutta pontta. Ja tosiaan omat intressit joka suuntaan ampuen löytyisi varmaan monelle sopivaa.

Jaa, että mitäkö tekisin kesällä? Voisin metsästää Helsingin parhaat luontokohteet. Hiippailla satoja metrejä hylättyssä junaratatunnelissa, Pasilan galleriassa. Kuvata lyhytelokuvan. Kävisin ehkä myös maaseutumatkalla, aidolla maitolypsyllä. Laulelisin matroja hippien salametsissä. Riehuisin riivattuna Punk- keikalla, psykebileissä, laulaisin falskia karaokea ja järjestäisin taideseremonioita kaduilla. Tai ihan muuten vain katselisin Helsinkiä uusin silmin, kun viimeiset neljä vuotta oon asunut ulkomailla, Hollannissa ja Belgiassa ja inspiraatio tämän hetken Helsinkiin ja sen underground elämä on noussut uudenlaiseen valoon.

Tänä aamuna löysin muuten itseni yllättäen koulunpenkistä, espanjaa. Johan tämmöisestä opiskelusta on kohta 10 vuotta. Tiedättekö missä on muuten kaupungin edullisimmat kielikurssit? Café Linguassa, Café Mascotissa Neljännellä linjalla joka maanantai-ilta. Siellä voit kuule oppia mandariinikiinaa, hindiä, koreaa tai vaikka kerrata ruotsit. Avoin kielikahvila kaikille ja jos ei kuitenkaan mitään opi, niin ainakin saa uusia kavereita mistäpäin maailmaa vaan ja taas pääsee edullisesti reissuun!

Niin ja tekisin myös katugalluppeja, että mitä ihmiset katuisi jos eivät elämänsä aikana kerkeäisi tekemään ja rustata omalta listalta muutaman jännän kesän aikana veks. Ainakin ajattelin elää niin, että jos Kalman Akka iskisi tänään niin kokisin juuri TÄMÄN hetken niin arvokkaaksi etten katuisi tippaakaan henkästä viimeisiä. Ainiin, se Kalman Akka, tässä on tarina hänestä:

Almanakka almanakka

almanakan valta vaikuttaa valtavalta

kohta saan kaiken tehtyä pois alta

kohta alkaa elämä

kun peruskoulu loppuu

Opintoohjaaja koputtaa

kop kop kop kop

almanakka almanakka

vali vali vali vali

kun lukio loppuu

sitten otan vapaavuoden

reissaan!

haaveilen

teen ensimmäistä kertaa

jotain mitä oikeesti tekee mieli

Yhteiskunta-Akka ja Virastotäti hoputtaa

”tavoittelet syyttä tekemättömyyttä”

hop hop hop hop

ja Akka, jonka kaulassa roikkuu ”sinusta ei tule mitään” kyltti

soo soo soo soo

täydellinen Mainosimago ehdottaa

ehd ehd ehd ehd

vali vali vali vali

almanakka almanakka

sitten kun työt loppuu

sitten kun eläke alkaa

VIHDOIN

valtavalta urakalta

sain kaiken tehtyä pois alta

nyt elämä alkaa

houkuttaan

koukuttaan

nyt nyt nyt nyt kun vihdoinkin eläkkeellä on aikaa

nyt nyt nyt nyt nakkaan almanakan takkaan!

nyt nyt nyt nyt

Kalman Akka kolkuttaa

mitä Sä täällä jo teet!

Kääk.

Älä nalkuta

Ei auta nyt voivottelu

Seuraavan päivän toivottelu

Turhaa uuden asian alottelu

Nyt on elämänkirjasi luettu

Lopeta haaveilu

Olet lettu.

-Katri Lausjärvi ja Niklas Blomberg

p.s. Pitikö tässä kertoa ihan vielä itsestänikin?

Sovelsin tehtävänantoa hienosti! Elän ja elätän itseäni tanssi- ja

sirkustaiteen leivillä. Reissailen, opettelen alati uusia taitoja. Kirjoitan

runokirjaa. Mua inspiroi elämän eliksiirin poltteiset ihmiset, kontrastit, yllätyksellisyys, henkisyys, aktiivisuus -jossittelun sijaan hypin lampiin tosi sokeenakin toisinaan :)

Hienoa on kaikki omituisuudet, vikaisuudet ja epäkohtien rehellinen esittely, niin kutsuttu Ryhtivikaisuus! (http://www.ryhtivika.com/Ryhtivika.html)

Niin ja vuorovaikutus, sekin liikuttaa, ennenkaikkea aidot ihmiset ja kohtaamiset

vikoineen ja vääristymineen. Ja arjen RUTIINITTOMUUS.

Liian lyhyt on elämä toistamiseen.